Basaltti kvartsijuonella

Kuvaus

Basaltti kvartsijuonella on magmakivi, joka koostuu pääasiassa tummista, mafisista mineraaleista, kuten pyrokseenista ja plagioklaasista, ja joka sisältää vaaleita, läpikuultavia tai läpinäkymättömiä kvartsijuonia. Basaltti on tyypillisesti tummanharmaa tai musta, hienorakeinen ja tiheä. Kvartsijuonet ovat usein valkoisia, harmaita tai värittömiä ja ne leikkaavat basalttia epäsäännöllisinä tai suoraviivaisina raitoina. Juonten paksuus voi vaihdella millimetreistä senttimetreihin tai jopa kymmeniin senttimetreihin. Kvartsijuonet ovat merkki myöhemmästä hydrotermisestä aktiivisuudesta, joka on vaikuttanut basalttikiveen sen muodostumisen jälkeen.

Kuinka tunnistaa

Väri

Basaltti on tyypillisesti tummanharmaa tai musta. Kvartsijuonet ovat yleensä valkoisia, harmaita, läpikuultavia tai värittömiä. Kontrasti tumman basalttimatriisin ja vaaleiden kvartsijuonten välillä on selkeä.

Kiilto

Basaltin kiilto on tyypillisesti himmeä tai lasimainen (jos sisältää lasia). Kvartsijuonten kiilto on lasimainen.

Tekstuuri

Basaltti on hienorakeista (afaniittista), usein vesikulaarista (sisältää kaasurakkuloita) tai mandelstein-rakennetta (täyttyneitä rakkuloita). Kvartsijuonet ovat kiteisiä, usein rakeisia tai massiivisia, ja ne täyttävät basalttimatriisin halkeamia.

Kidemuoto

Basaltin mineraalit ovat yleensä liian pieniä paljain silmin nähtäviksi. Kvartsijuonissa kvartsi voi esiintyä massiivisina täytteinä tai pieninä, heikosti kehittyneinä kiteinä, joskus myös druusimaisina muodostumina halkeamien pinnoilla.

Lohkeavuus

Basaltin mineraaleilla (pyrokseeni, plagioklaasi) on tyypillisesti kaksi hyvää lohkosuuntaa, mutta hienorakeisuuden vuoksi ne eivät ole helposti havaittavissa. Kvartsilla ei ole lohkeavuutta, vaan se murtuu simpukkamaisesti.

Geologinen ympäristö

Basaltti kvartsijuonella esiintyy vulkaanisilla alueilla, valtameren keskiselänteillä, kuumien pisteiden yläpuolella ja mannerlaattojen reuna-alueilla, missä basalttista laavaa purkautuu. Kvartsijuonet muodostuvat hydrotermisen aktiivisuuden seurauksena, usein tektonisesti aktiivisilla alueilla, joissa on halkeamia ja murtumia, jotka mahdollistavat nesteiden virtauksen.

Avaintiedot

• Kovuus: Basaltti: 5-6 (Mohsin asteikolla, riippuen mineraalikoostumuksesta). Kvartsi: 7 (Mohsin asteikolla).
• Ominaispaino: Basaltti: 2.8-3.0 g/cm³. Kvartsi: 2.65 g/cm³.
• Kidejärjestelmä: Basaltti: Monokliininen (pyrokseeni, plagioklaasi), ortorombinen (oliviini). Kvartsi: Trigonaalinen.
• Väri: Basaltti: Tummanharmaa, musta. Kvartsi: Väritön, valkoinen, harmaa, joskus kellertävä tai ruskehtava.
• Kiilto: Basaltti: Himmeä, lasimainen. Kvartsi: Lasimainen.
• Läpinäkyvyys: Basaltti: Läpinäkymätön. Kvartsi: Läpinäkyvästä läpikuultavaan.
• Murtopinta: Basaltti: Epätasainen, simpukkamainen. Kvartsi: Simpukkamainen.
• Lohkeavuus: Basaltti: Heikko tai puuttuu (hienorakeisuuden vuoksi). Kvartsi: Ei lohkeavuutta.
• Koostumus: Basaltti: Pääasiassa plagioklaasi (kalsiumrikas), pyrokseeni, oliviini, magnetiitti. Kvartsi: Piidioksidi (SiO2).

Pikatarkistus

• Väri: Tumma (basaltti) ja vaalea (kvartsi)
• Kiilto: Himmeä/lasimainen (basaltti) ja lasimainen (kvartsi)
• Viiru: Valkoinen (kvartsi), basaltti ei jätä selvää viirua

Fysikaaliset ominaisuudet

• Kideasu: Basaltti: Hienorakeinen, afaniittinen, joskus porfyyrinen. Kvartsijuonet: Massiivinen, rakeinen, joskus druusimainen tai kiteinen täyte halkeamissa.
• Lohkeavuustyyppi: Basaltti: Ei havaittavissa hienorakeisuuden vuoksi. Kvartsilla ei ole lohkeavuutta.
• Murtopintatyyppi: Basaltti: Simpukkamainen tai epätasainen. Kvartsi: Simpukkamainen.
• Sitkeys: Basaltti: Hauraasta sitkeään. Kvartsi: Hauraus.
• Kiiltotyyppi: Basaltti: Himmeä, lasimainen. Kvartsi: Lasimainen.

Muodostuminen

Basaltti muodostuu mafisen magman nopeasta jäähtymisestä maan pinnalla tai lähellä sitä. Se on tyypillisesti hienorakeista tai afaniittista. Kvartsijuonet muodostuvat, kun piidioksidipitoiset hydrotermiset nesteet (yleensä kuumat, vesipitoiset liuokset) tunkeutuvat basalttikiven halkeamiin ja rakoihin. Nesteiden jäähtyessä ja paineen laskiessa kvartsi kiteytyy ja täyttää nämä avoimet tilat. Tämä prosessi voi tapahtua basalttipurkausten jälkeen, usein tektonisen aktiivisuuden tai metamorfisten tapahtumien yhteydessä.

Käyttö

Basalttia käytetään laajalti rakennusmateriaalina (murskeena, päällystekivenä), tienrakennuksessa, eristemateriaalina (kivivilla) ja veistoksissa. Kvartsijuonellinen basaltti ei yleensä ole ensisijainen teollinen kohde kvartsin tai basalttin osalta, mutta se voi olla kiinnostava keräilykivi tai osoitus hydrotermisestä aktiivisuudesta alueella. Kvartsia itsessään käytetään elektroniikassa, optiikassa, koruissa ja hionta-aineena.

Ikäjakauma

Basalttia esiintyy kaikenikäisissä geologisissa muodostumissa, mutta se on erityisen yleistä nuorissa valtameren pohjan ja mannerlaattojen reuna-alueiden vulkaanisissa ympäristöissä. Kvartsijuonet voivat muodostua basalttiin milloin tahansa sen kiteytymisen jälkeen, kun hydrotermiset nesteet virtaavat halkeamissa.

Mistä löytää

Löytämisvinkit

Samankaltaiset kivet

Tieteellinen luokitus

Mineraaliluokka

Basaltti: Magmakivi. Kvartsi: Silikaattimineraali (tekto-silikaatti).

Ryhmä

Basaltti: Mafinen magmakivi. Kvartsi: Kvartsiryhmä.

Kidejärjestelmä

Basaltti: Monokliininen, ortorombinen. Kvartsi: Trigonaalinen.

Kemiallinen kaava

Basaltti: Monimutkainen silikaattiseos (ei yksittäistä kaavaa). Kvartsi: SiO2.

Koostumus

Basaltti: Pääasiassa kalsiumrikas plagioklaasi, pyrokseeni, oliviini, magnetiitti. Kvartsi: Piidioksidi.

Tutustu kiveen Basaltti kvartsijuonella