Otitko valokuvan? Tunnista kivet heti Rockby-sovelluksella
Avaa sovellusKuvaus
Breksia on klastinen kivi, joka koostuu yli 2 mm kokoisista, selvästi kulmikkaista kivenpalasista (klasteista), jotka ovat sementoituneet yhteen hienorakeisemmällä matriisilla. Klastien kulmikkuus erottaa sen konglomeraatista, jossa klastit ovat pyöristyneitä. Klastien koostumus voi vaihdella suuresti, ja ne voivat olla peräisin yhdestä tai useammasta kivilajista. Matriisi voi olla hiekkaa, silttiä, savea, vulkaanista tuhkaa tai mineraalisementtiä (esim. kalsiitti, kvartsi, rautaoksidit). Breksian väri ja ulkonäkö vaihtelevat suuresti klastien ja matriisin koostumuksen mukaan.
Kuinka tunnistaa
- Väri
- Väri vaihtelee suuresti klastien ja matriisin koostumuksen mukaan. Se voi olla punertava, ruskea, harmaa, musta, vihreä tai monivärinen.
- Kiilto
- Matriisin ja klastien mineraalikoostumuksesta riippuen vaihtelee himmeästä lasimaiseen tai silkkiseen.
- Tekstuuri
- Karkearakeinen, koostuu selvästi erottuvista, kulmikkaista kivenpalasista, jotka ovat sementoituneet yhteen hienorakeisemmällä matriisilla. Tuntu voi olla karhea ja epätasainen.
- Kidemuoto
- Ei omaa yhtenäistä kiteistä muotoa, koska se koostuu fragmentoiduista klastista ja sementistä. Yksittäiset klastit voivat sisältää kiteisiä mineraaleja.
- Lohkeavuus
- Ei yhtenäistä lohkeavuutta. Klastit ja matriisi voivat lohjeta eri tavoin tai murtua epäsäännöllisesti.
- Geologinen ympäristö
- Löytyy monenlaisista geologisista ympäristöistä: sedimenttialtaista (massaliikunnat, jokikerrostumat), vulkaanisista alueista (purkauskanavat, laavavirrat), siirrosvyöhykkeistä, meteoriittikraattereista ja hydrotermisistä järjestelmistä.
Avaintiedot
- Kovuus: Vaihtelee suuresti klastien ja matriisin mineraalikoostumuksen mukaan. Esimerkiksi kvartsipitoinen breksia on kovaa (Mohsin asteikolla 7), kun taas kalsiittipitoinen on pehmeämpää (Mohsin asteikolla 3).
- Ominaispaino: Vaihtelee 2.5 - 3.0 g/cm³ riippuen klastien ja matriisin tiheydestä.
- Kidejärjestelmä: Ei omaa yhtenäistä kidejärjestelmää, koska se on klastinen kivi. Yksittäiset mineraalit klastissa ja matriisissa voivat olla kiteisiä.
- Väri: Erittäin vaihteleva, riippuen klastien ja matriisin koostumuksesta. Voi olla punainen, ruskea, harmaa, musta, vihreä tai monivärinen.
- Kiilto: Vaihtelee himmeästä lasimaiseen tai silkkiseen, riippuen mineraalikoostumuksesta.
- Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön.
- Murtopinta: Epätasainen, konkhoidaalinen tai murrosmainen, riippuen klastien ja matriisin ominaisuuksista.
- Lohkeavuus: Ei yhtenäistä lohkeavuutta. Klastit ja matriisi voivat lohjeta eri tavoin tai murtua epäsäännöllisesti.
- Koostumus: Koostuu yli 2 mm kokoisista, kulmikkaista kivenpalasista (klasteista) ja hienorakeisemmasta matriisista. Klastit voivat olla mitä tahansa kivilajia tai mineraalia, ja matriisi voi olla hiekkaa, silttiä, savea, vulkaanista tuhkaa tai mineraalisementtiä (esim. kalsiitti, kvartsi, rautaoksidit).
Pikatarkistus
- Väri: Vaihtelee suuresti klastien ja matriisin mukaan (esim. punainen, ruskea, harmaa, musta, monivärinen).
- Kiilto: Matriisin ja klastien mineraalikoostumuksesta riippuen vaihtelee himmeästä lasimaiseen.
- Viiru: Ei yhtenäistä viirua; riippuu yksittäisten mineraalien viirusta klastissa ja matriisissa.
Fysikaaliset ominaisuudet
- Kideasu: Ei omaa yhtenäistä kiteistä habitusta; koostuu fragmentoiduista klastista ja sementistä.
- Lohkeavuustyyppi: Ei yhtenäistä lohkeavuutta.
- Murtopintatyyppi: Epätasainen, konkhoidaalinen tai murrosmainen.
- Sitkeys: Hauraasta sitkeään, riippuen klastien ja matriisin lujuudesta.
- Kiiltotyyppi: Vaihtelee himmeästä lasimaiseen tai silkkiseen.
Muodostuminen
Breksia muodostuu, kun kulmikkaat kivenpalaset (klastit) sementoituvat yhteen hienorakeisemmällä matriisilla. Muodostumistapoja on useita: 1. Sedimenttinen breksia: Syntyy, kun kallioperä rapautuu ja kulmikkaat palaset kerrostuvat lähelle lähdettä, usein massaliikuntojen (esim. maanvyörymien) seurauksena tai virtaavan veden kuljettamana. 2. Vulkaaninen breksia: Muodostuu vulkaanisten purkausten yhteydessä, esimerkiksi laavavirtojen hajoamisesta, pyroklastisista virroista tai vulkaanisten putkien täytteestä. 3. Tektoninen breksia (murskautumisbreksia): Syntyy siirrosvyöhykkeillä, kun kallioperä murskautuu tektonisten voimien vaikutuksesta. 4. Impakti-breksia: Muodostuu meteoriittitörmäysten seurauksena. 5. Hydroterminen breksia: Syntyy, kun hydrotermiset fluidit sementoivat kallioperän murtumia ja rikkoutuneita palasia.
Käyttö
Breksiaa käytetään rakennusmateriaalina, erityisesti koristeellisena verhoilukivenä sen ainutlaatuisen ulkonäön vuoksi. Sitä hyödynnetään myös lattialaatoissa, työtasoissa ja veistoksissa. Historiallisesti sitä on käytetty antiikin ajoista lähtien monumenteissa ja arkkitehtuurissa. Joissakin tapauksissa breksia voi toimia malmimineralisaation isäntäkivenä, erityisesti hydrotermisissä esiintymissä.
Ikäjakauma
Breksiaa voi muodostua kaikissa geologisissa ikäkausissa, missä olosuhteet ovat suotuisat. Sen ikä riippuu sen muodostaneiden klastien ja sementin iästä sekä itse breksioitumistapahtuman ajoituksesta.
Mistä löytää
Italia
Tunnettuja koristeellisia breksialajeja, kuten 'Breccia Oniciata' ja 'Breccia Sarda', on louhittu Italiasta, erityisesti Toscanasta ja Sardiniasta. Näitä on käytetty laajalti antiikin Rooman arkkitehtuurissa ja myöhemmin renessanssin aikana.
Yhdysvallat
Eri tyyppisiä breksioita löytyy useista osavaltioista. Esimerkiksi Arizonan kuparikaivoksissa esiintyy hydrotermisiä breksioita, ja Appalakkien vuoristossa sedimenttisiä breksioita.
Kanada
Kanadasta löytyy merkittäviä esiintymiä, erityisesti vulkaanisia breksioita ja siirrosbreksioita, jotka liittyvät malmimineralisaatioihin.
Australia
Länsi-Australiasta ja Queenslandista löytyy useita breksiatyyppejä, mukaan lukien rautamalmiin liittyviä breksioita ja sedimenttisiä breksioita.
Suomi
Suomessa breksioita esiintyy paikallisesti, erityisesti siirrosvyöhykkeillä (tektoniset breksiat) ja vulkaanisten kivien yhteydessä. Esimerkiksi jotkin rapakivigraniittialueiden reunavyöhykkeet voivat sisältää breksioita.
Löytämisvinkit
Etsi kulmikkaita fragmentteja
Breksian tunnusmerkki on sen sisältämät kulmikkaat kivenpalaset. Jos löydät kiven, jossa on selvästi erottuvia, teräväreunaisia fragmentteja, se on todennäköisesti breksia.
Tarkastele matriisia
Kiinnitä huomiota fragmentteja sitovaan hienorakeiseen matriisiin. Sen väri ja koostumus voivat antaa vihjeitä breksian muodostumistavasta.
Harkitse geologista ympäristöä
Breksiaa esiintyy usein tietyissä geologisissa ympäristöissä. Etsi sitä siirrosvyöhykkeiltä, vanhojen maanvyörymien alueelta, vulkaanisten alueiden läheltä tai sedimenttialtaiden reunoilta.
Erota konglomeraatista
Muista, että konglomeraatissa klastit ovat pyöristyneitä, kun taas breksiassa ne ovat kulmikkaita. Tämä on tärkein erottava tekijä.
Samankaltaiset kivet
Konglomeraatti
Conglomerate
Tunnetaan myös nimellä: Pyöristynytraekivi
Agglomeraatti
Agglomerate
Tunnetaan myös nimellä: Vulkaaninen breksia
Diabasi
Diabase
Tunnetaan myös nimellä: Dolerite
Tieteellinen luokitus
- Mineraaliluokka
- Ei mineraali, vaan kivilaji.
- Ryhmä
- Klastinen kivi (sedimenttinen, vulkaaninen, tektoninen, impakti, hydroterminen)
- Kidejärjestelmä
- Ei sovellettavissa kivilajille.
- Kemiallinen kaava
- Ei yhtenäistä kemiallista kaavaa, koska se on kivilaji, joka koostuu useista mineraaleista ja kivilajeista.
- Koostumus
- Heterogeeninen; koostuu kulmikkaista klastista ja sementistä. Klastien ja sementin mineraalikoostumus vaihtelee suuresti.
Tutustu kiveen Breksia
Tunnista kiviä missä tahansa
Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta, täysi tietokanta ja oma kokoelmasi.