Otitko valokuvan? Tunnista kivet heti Rockby-sovelluksella
Avaa sovellusKuvaus
Konglomeraatti on karkearakeinen sedimenttikivi, joka koostuu vähintään 2 mm kokoisista pyöristyneistä klastista, jotka ovat sementoituneet yhteen hienorakeisemman matriisin ja sementin avulla. Klastit voivat olla peräisin monenlaisista kivilajeista, kuten graniitista, kvartsiitista, liuskekivestä tai kalkkikivestä, mikä antaa konglomeraatille usein kirjavaa ulkonäköä. Klastien pyöristyneisyys on sen erottava piirre breksiasta, jossa klastit ovat kulmikkaita.
Kuinka tunnistaa
- Väri
- Väri vaihtelee suuresti klastien ja matriisin koostumuksen mukaan. Se voi olla harmaa, ruskea, punertava, vihertävä tai monivärinen.
- Kiilto
- Matta tai himmeä, riippuen klastien ja sementin mineraalikoostumuksesta.
- Tekstuuri
- Karkearakeinen, sisältää selvästi näkyviä, pyöristyneitä klastia, jotka ovat upotettuina hienompaan matriisiin. Tuntu karkea ja epätasainen.
- Kidemuoto
- Ei kiteistä muotoa, koska se koostuu erillisistä klastista ja sementistä. Klastit ovat pyöristyneitä.
- Lohkeavuus
- Ei varsinaista lohkeavuutta, mutta voi murtua klastien tai sementin heikoimpia kohtia pitkin. Murtumapinnat ovat epätasaisia ja epäsäännöllisiä.
- Geologinen ympäristö
- Muodostuu korkean energian sedimentaatioympäristöissä, kuten jokien uomissa, rantavyöhykkeillä, alluviaalikeiloissa, jäätikköjokien suistoissa ja vuoristojen juurilla, missä klastit kulkeutuvat ja pyöristyvät ennen kerrostumista.
Avaintiedot
- Kovuus: Vaihtelee klastien ja sementin kovuuden mukaan, yleensä 3-7 Mohsin asteikolla.
- Ominaispaino: 2.5 - 2.8 g/cm³ (vaihtelee koostumuksen mukaan)
- Kidejärjestelmä: Ei kiteinen (aggregaatti)
- Väri: Vaihteleva, riippuen klastien ja matriisin koostumuksesta.
- Kiilto: Matta tai himmeä.
- Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön.
- Murtopinta: Epätasainen, konkhoidaalinen tai subkonkhoidaalinen, riippuen klastien ja sementin ominaisuuksista.
- Lohkeavuus: Ei varsinaista lohkeavuutta.
- Koostumus: Koostuu vähintään 2 mm kokoisista pyöristyneistä klastista (esim. kvartsi, graniitti, kalkkikivi) ja hienorakeisemmasta matriisista (hiekka, siltti, savi) sekä sementistä (kalsiitti, piidioksidi, rautaoksidit).
Pikatarkistus
- Väri: Vaihteleva (harmaa, ruskea, punertava, monivärinen)
- Kiilto: Matta/himmeä
- Viiru: Ei viirua (tai viiru riippuu klastien ja sementin mineraaleista)
Fysikaaliset ominaisuudet
- Kideasu: Ei kiteistä habitusta, koostuu pyöristyneistä klastista.
- Lohkeavuustyyppi: Ei lohkeavuutta.
- Murtopintatyyppi: Epätasainen tai konkhoidaalinen.
- Sitkeys: Hauraasta sitkeään, riippuen sementin lujuudesta.
- Kiiltotyyppi: Matta tai himmeä.
Muodostuminen
Konglomeraatti muodostuu, kun vähintään 2 mm kokoiset pyöristyneet klastit (kuten sorat ja kivet) kerrostuvat ja sementoituivat yhteen hienorakeisemman matriisin (hiekka, siltti, savi) ja sementin (kalsiitti, piidioksidi, rautaoksidit) avulla. Klastien pyöristyminen viittaa kuljetukseen ja eroosion vaikutukseen, usein voimakkaissa virtausolosuhteissa, kuten jokien uomissa, rantavyöhykkeillä, jäätikköjokien suistoissa tai vuoristojen juurilla sijaitsevissa alluviaalikeiloissa. Diageneesin aikana klastit ja matriisi sementoituivat kiinteäksi kiveksi.
Käyttö
Konglomeraattia käytetään rakennusmateriaalina, kuten murskeena teiden pohjissa, betonin runkoaineena ja joskus koristeellisena julkisivumateriaalina. Sen kestävyys ja ulkonäkö vaihtelevat klastien ja sementin koostumuksen mukaan. Historiallisesti sitä on käytetty myös myllykivinä ja muissa sovelluksissa, joissa tarvitaan kulutuskestävyyttä.
Ikäjakauma
Esiintyy kaikissa geologisissa ikäkausissa, joissa on ollut sopivia sedimentaatio-olosuhteita, Kambrikaudesta nykypäivään.
Mistä löytää
Maailmanlaajuisesti
Konglomeraattia esiintyy kaikkialla maailmassa, missä on ollut sopivia sedimentaatioympäristöjä. Merkittäviä esiintymiä löytyy esimerkiksi Pohjois-Amerikan Kalliovuorilta, Euroopan Alpeilta, Himalajalta ja monilta muilta vuoristoalueilta sekä vanhoilta jokien ja rantojen kerrostumista.
Suomi
Suomessa konglomeraatteja esiintyy erityisesti prekambrisissa kallioperäalueissa, esimerkiksi Svekofennisen orogeenin alueella, missä ne liittyvät muinaisiin jokien ja rantojen sedimentteihin. Esimerkiksi Tampereen liuskevyöhykkeellä ja Oriveden alueella on tunnettuja konglomeraattiesiintymiä.
Löytämisvinkit
Etsi korkean energian ympäristöjä
Konglomeraatteja löytyy usein alueilla, joissa on ollut voimakkaita virtausolosuhteita, kuten vanhojen jokien uomien, rantojen tai vuoristojen juurilla sijaitsevien alluviaalikeilojen jäänteitä. Tarkastele geologisia karttoja sedimenttialueiden tunnistamiseksi.
Tarkkaile klastien pyöristyneisyyttä
Konglomeraatin tunnusmerkki on sen sisältämät pyöristyneet klastit. Jos klastit ovat kulmikkaita, kyseessä on todennäköisesti breksia. Klastien koko on vähintään 2 mm.
Huomioi sementin tyyppi
Sementin tyyppi (esim. kalsiitti, piidioksidi, rautaoksidit) voi vaikuttaa konglomeraatin kestävyyteen ja väriin. Kalsiittisementti reagoi laimeaan suolahappoon.
Samankaltaiset kivet
Breksia
Breksia
Tunnetaan myös nimellä: Kulmikas kivimurska
Hiekkakivi
Hiekkakivi
Tunnetaan myös nimellä: Arenite
Sora
Sora
Tunnetaan myös nimellä: Kiviaines
Tieteellinen luokitus
- Mineraaliluokka
- Ei mineraali, vaan kivilaji.
- Ryhmä
- Sedimenttikivet, klastiset sedimenttikivet.
- Kidejärjestelmä
- Ei kiteinen.
- Kemiallinen kaava
- Ei yksittäistä kemiallista kaavaa, koostuu useista mineraaleista ja kivilajeista.
- Koostumus
- Heterogeeninen, sisältää erilaisia mineraaleja ja kivilajeja klastien ja sementin muodossa.
Tutustu kiveen Konglomeraatti
Tunnista kiviä missä tahansa
Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta, täysi tietokanta ja oma kokoelmasi.