Rockby LogoRockby

Konglomeraatti

Sedimenttikivi

Conglomerate

Tunnetaan myös nimellä: Pyörökivikonglomeraatti

Otitko valokuvan? Tunnista kivet heti Rockby-sovelluksella

Avaa sovellus

Kuvaus

Konglomeraatti on karkearakeinen sedimenttikivi, joka koostuu vähintään 2 mm kokoisista pyöristyneistä klastista, jotka ovat sementoituneet yhteen hienorakeisemman matriisin ja sementin avulla. Klastit voivat olla peräisin monenlaisista kivilajeista, kuten graniitista, kvartsiitista, liuskekivestä tai kalkkikivestä, mikä antaa konglomeraatille usein kirjavaa ulkonäköä. Klastien pyöristyneisyys on sen erottava piirre breksiasta, jossa klastit ovat kulmikkaita.

Kuinka tunnistaa

Väri
Väri vaihtelee suuresti klastien ja matriisin koostumuksen mukaan. Se voi olla harmaa, ruskea, punertava, vihertävä tai monivärinen.
Kiilto
Matta tai himmeä, riippuen klastien ja sementin mineraalikoostumuksesta.
Tekstuuri
Karkearakeinen, sisältää selvästi näkyviä, pyöristyneitä klastia, jotka ovat upotettuina hienompaan matriisiin. Tuntu karkea ja epätasainen.
Kidemuoto
Ei kiteistä muotoa, koska se koostuu erillisistä klastista ja sementistä. Klastit ovat pyöristyneitä.
Lohkeavuus
Ei varsinaista lohkeavuutta, mutta voi murtua klastien tai sementin heikoimpia kohtia pitkin. Murtumapinnat ovat epätasaisia ja epäsäännöllisiä.
Geologinen ympäristö
Muodostuu korkean energian sedimentaatioympäristöissä, kuten jokien uomissa, rantavyöhykkeillä, alluviaalikeiloissa, jäätikköjokien suistoissa ja vuoristojen juurilla, missä klastit kulkeutuvat ja pyöristyvät ennen kerrostumista.

Avaintiedot

  • Kovuus: Vaihtelee klastien ja sementin kovuuden mukaan, yleensä 3-7 Mohsin asteikolla.
  • Ominaispaino: 2.5 - 2.8 g/cm³ (vaihtelee koostumuksen mukaan)
  • Kidejärjestelmä: Ei kiteinen (aggregaatti)
  • Väri: Vaihteleva, riippuen klastien ja matriisin koostumuksesta.
  • Kiilto: Matta tai himmeä.
  • Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön.
  • Murtopinta: Epätasainen, konkhoidaalinen tai subkonkhoidaalinen, riippuen klastien ja sementin ominaisuuksista.
  • Lohkeavuus: Ei varsinaista lohkeavuutta.
  • Koostumus: Koostuu vähintään 2 mm kokoisista pyöristyneistä klastista (esim. kvartsi, graniitti, kalkkikivi) ja hienorakeisemmasta matriisista (hiekka, siltti, savi) sekä sementistä (kalsiitti, piidioksidi, rautaoksidit).

Pikatarkistus

  • Väri: Vaihteleva (harmaa, ruskea, punertava, monivärinen)
  • Kiilto: Matta/himmeä
  • Viiru: Ei viirua (tai viiru riippuu klastien ja sementin mineraaleista)

Fysikaaliset ominaisuudet

  • Kideasu: Ei kiteistä habitusta, koostuu pyöristyneistä klastista.
  • Lohkeavuustyyppi: Ei lohkeavuutta.
  • Murtopintatyyppi: Epätasainen tai konkhoidaalinen.
  • Sitkeys: Hauraasta sitkeään, riippuen sementin lujuudesta.
  • Kiiltotyyppi: Matta tai himmeä.

Muodostuminen

Konglomeraatti muodostuu, kun vähintään 2 mm kokoiset pyöristyneet klastit (kuten sorat ja kivet) kerrostuvat ja sementoituivat yhteen hienorakeisemman matriisin (hiekka, siltti, savi) ja sementin (kalsiitti, piidioksidi, rautaoksidit) avulla. Klastien pyöristyminen viittaa kuljetukseen ja eroosion vaikutukseen, usein voimakkaissa virtausolosuhteissa, kuten jokien uomissa, rantavyöhykkeillä, jäätikköjokien suistoissa tai vuoristojen juurilla sijaitsevissa alluviaalikeiloissa. Diageneesin aikana klastit ja matriisi sementoituivat kiinteäksi kiveksi.

Käyttö

Konglomeraattia käytetään rakennusmateriaalina, kuten murskeena teiden pohjissa, betonin runkoaineena ja joskus koristeellisena julkisivumateriaalina. Sen kestävyys ja ulkonäkö vaihtelevat klastien ja sementin koostumuksen mukaan. Historiallisesti sitä on käytetty myös myllykivinä ja muissa sovelluksissa, joissa tarvitaan kulutuskestävyyttä.

Ikäjakauma

Esiintyy kaikissa geologisissa ikäkausissa, joissa on ollut sopivia sedimentaatio-olosuhteita, Kambrikaudesta nykypäivään.

Mistä löytää

Maailmanlaajuisesti

Konglomeraattia esiintyy kaikkialla maailmassa, missä on ollut sopivia sedimentaatioympäristöjä. Merkittäviä esiintymiä löytyy esimerkiksi Pohjois-Amerikan Kalliovuorilta, Euroopan Alpeilta, Himalajalta ja monilta muilta vuoristoalueilta sekä vanhoilta jokien ja rantojen kerrostumista.

Suomi

Suomessa konglomeraatteja esiintyy erityisesti prekambrisissa kallioperäalueissa, esimerkiksi Svekofennisen orogeenin alueella, missä ne liittyvät muinaisiin jokien ja rantojen sedimentteihin. Esimerkiksi Tampereen liuskevyöhykkeellä ja Oriveden alueella on tunnettuja konglomeraattiesiintymiä.

Löytämisvinkit

Etsi korkean energian ympäristöjä

Konglomeraatteja löytyy usein alueilla, joissa on ollut voimakkaita virtausolosuhteita, kuten vanhojen jokien uomien, rantojen tai vuoristojen juurilla sijaitsevien alluviaalikeilojen jäänteitä. Tarkastele geologisia karttoja sedimenttialueiden tunnistamiseksi.

Tarkkaile klastien pyöristyneisyyttä

Konglomeraatin tunnusmerkki on sen sisältämät pyöristyneet klastit. Jos klastit ovat kulmikkaita, kyseessä on todennäköisesti breksia. Klastien koko on vähintään 2 mm.

Huomioi sementin tyyppi

Sementin tyyppi (esim. kalsiitti, piidioksidi, rautaoksidit) voi vaikuttaa konglomeraatin kestävyyteen ja väriin. Kalsiittisementti reagoi laimeaan suolahappoon.

Samankaltaiset kivet

Breksia

Breksia

Tunnetaan myös nimellä: Kulmikas kivimurska

Hiekkakivi

Hiekkakivi

Tunnetaan myös nimellä: Arenite

Sora

Sora

Tunnetaan myös nimellä: Kiviaines

Tieteellinen luokitus

Mineraaliluokka
Ei mineraali, vaan kivilaji.
Ryhmä
Sedimenttikivet, klastiset sedimenttikivet.
Kidejärjestelmä
Ei kiteinen.
Kemiallinen kaava
Ei yksittäistä kemiallista kaavaa, koostuu useista mineraaleista ja kivilajeista.
Koostumus
Heterogeeninen, sisältää erilaisia mineraaleja ja kivilajeja klastien ja sementin muodossa.

Tutustu kiveen Konglomeraatti

Tunnista kiviä missä tahansa

Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta, täysi tietokanta ja oma kokoelmasi.

Avaa sovelluksessa