Gneissi kvartsijuonilla

Kuvaus

Gneissi kvartsijuonilla on metamorfinen kivi, jolle on tunnusomaista selkeä nauhamainen rakenne (gneissirakenne) ja siihen tunkeutuneet, usein epäsäännölliset tai lineaariset kvartsijuonet. Gneissin mineraalikoostumus vaihtelee, mutta tyypillisesti se sisältää kvartsia, maasälpää (ortoklaasi, plagioklaasi), kiilteitä (biotiitti, muskoviitti) ja/tai sarvivälkettä. Kvartsijuonet koostuvat pääasiassa piidioksidista (SiO2), ja ne voivat olla väriltään valkoisia, harmaita tai läpinäkyviä. Juonien paksuus voi vaihdella millimetreistä metreihin.

Kuinka tunnistaa

Väri

Gneissin väri vaihtelee sen mineraalikoostumuksen mukaan, ollen usein vaaleanharmaa, vaaleanpunainen, punertava tai tummanvihreä. Kvartsijuonet ovat tyypillisesti valkoisia, harmaita tai läpinäkyviä.

Kiilto

Gneissin kiilto on yleensä lasimainen tai helmiäismäinen (kiilteiden vuoksi). Kvartsijuonilla on lasimainen kiilto.

Tekstuuri

Gneissillä on karkearakeinen, nauhamainen (gneissirakenne) tai silmäkäs (augen-gneissi) rakenne. Kvartsijuonet ovat usein massiivisia tai rakeisia, ja niiden rajat isäntäkiveen voivat olla teräviä tai diffuuseja.

Kidemuoto

Gneissin mineraalit ovat yleensä anhedraalisia tai subhedraalisia, muodostaen rakeisia tai levyisiä aggregaatteja. Kvartsijuonissa kvartsi esiintyy usein massiivisina, rakeisina aggregaatteina tai harvemmin euhedraalisina kiteinä, jos kasvuolosuhteet ovat olleet suotuisat.

Lohkeavuus

Gneissillä ei ole yhtenäistä lohkeavuutta, mutta sen mineraaleilla (esim. kiilteillä, sarvivälkkeellä) on oma lohkeavuutensa. Kvartsilla ei ole lohkeavuutta, vaan se murtuu simpukkamaisesti.

Geologinen ympäristö

Gneissi kvartsijuonilla esiintyy alueellisen metamorfismin vyöhykkeillä, erityisesti vuorijonoissa ja kratonien kilpialueilla. Kvartsijuonet ovat yleisiä kaikissa kivilajeissa, joissa on ollut hydrotermistä toimintaa, mutta ne ovat erityisen näkyviä ja yleisiä metamorfisissa kivissä, kuten gneisseissä, joissa on ollut runsaasti murtumia ja fluidien kiertoa.

Avaintiedot

• Kovuus: Gneissin kovuus vaihtelee sen mineraalikoostumuksen mukaan, mutta kvartsin (Mohsin kovuus 7) läsnäolo tekee siitä yleensä kovan. Maasälpien kovuus on 6-6.5, kiilteiden 2-4.
• Ominaispaino: Gneissin ominaispaino on tyypillisesti 2.6-3.0 g/cm³. Kvartsilla se on noin 2.65 g/cm³.
• Kidejärjestelmä: Gneissi on kivi, ei yksittäinen mineraali, joten sillä ei ole omaa kidejärjestelmää. Sen sisältämät mineraalit, kuten kvartsi, ovat trigonaalisia; maasälvät ovat monokliinisiä tai trikliinisiä.
• Väri: Vaihteleva (gneissi), valkoinen, harmaa, läpinäkyvä (kvartsi).
• Kiilto: Lasimainen (kvartsi), helmiäismäinen (kiilteet).
• Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön (gneissi), läpinäkyvästä läpinäkymättömään (kvartsi).
• Murtopinta: Epätasainen tai simpukkamainen (kvartsi). Gneissillä ei ole yhtenäistä murtumaa.
• Lohkeavuus: Ei lohkeavuutta (kvartsi). Gneissillä ei ole yhtenäistä lohkeavuutta, mutta sen mineraaleilla voi olla.
• Koostumus: Gneissi koostuu pääasiassa kvartsista, maasälvistä, kiilteistä ja/tai sarvivälkkeestä. Kvartsijuonet koostuvat lähes puhtaasta piidioksidista (SiO2).

Pikatarkistus

• Väri: Gneissin pohjaväri vaihtelee, kvartsijuonet yleensä valkoisia/harmaita/läpinäkyviä.
• Kiilto: Lasimainen (kvartsi) tai helmiäismäinen (kiilteet).
• Viiru: Valkoinen (kvartsi ja useimmat silikaattimineraalit).

Fysikaaliset ominaisuudet

• Kideasu: Gneississä mineraalit ovat rakeisia tai levyisiä. Kvartsijuonissa kvartsi on massiivista, rakeista tai harvemmin kiteistä.
• Lohkeavuustyyppi: Ei lohkeavuutta (kvartsi). Gneissillä ei ole yhtenäistä lohkeavuutta.
• Murtopintatyyppi: Simpukkamainen (kvartsi), epätasainen (gneissi).
• Sitkeys: Hauraasta sitkeään (gneissi), hauras (kvartsi).
• Kiiltotyyppi: Lasimainen (kvartsi), helmiäismäinen (kiilteet).

Muodostuminen

Gneissi muodostuu korkeassa paineessa ja lämpötilassa alueellisessa metamorfismissa, usein syvällä maankuoressa orogeenisten tapahtumien yhteydessä. Sen protoliitti voi olla magmakivi (ortogneissi) tai sedimenttikivi (paragneissi). Kvartsijuonet muodostuvat hydrotermisistä liuoksista, jotka kiertävät kiven rakoissa ja murtumissa. Nämä liuokset ovat usein peräisin metamorfisista reaktioista, magmatisesta toiminnasta tai syvälle tunkeutuneesta pintavedestä. Liuosten jäähtyessä kvartsi saostuu ja täyttää raot, muodostaen juonia.

Käyttö

Gneissiä käytetään rakennuskivenä, verhoilukivenä, murskeena ja koristekivenä sen kestävyyden ja usein kauniin ulkonäön vuoksi. Kvartsijuonet voivat lisätä kiven esteettistä arvoa. Historiallisesti kvartsijuonet ovat olleet tärkeitä malmimineralisaatioiden (esim. kulta, hopea, volframi) indikaattoreita, ja niitä on louhittu suoraan kvartsin itsensä vuoksi (esim. piidioksidin lähteenä).

Ikäjakauma

Gneissit ovat yleensä prekambrikaudelta (yli 541 miljoonaa vuotta sitten) tai paleotsooiselta kaudelta, mutta niitä voi esiintyä myös nuoremmissa orogeenisissa vyöhykkeissä. Kvartsijuonien ikä voi vaihdella suuresti riippuen niiden muodostumisen ajankohdasta suhteessa isäntäkiveen.

Mistä löytää

Löytämisvinkit

Samankaltaiset kivet

Tieteellinen luokitus

Mineraaliluokka

Silikaatti (kvartsi), metamorfinen kivi (gneissi)

Ryhmä

Tekto-silikaatti (kvartsi)

Kidejärjestelmä

Trigonaalinen (kvartsi)

Kemiallinen kaava

SiO2 (kvartsi). Gneissillä ei ole yksittäistä kemiallista kaavaa, vaan se on mineraalien seos.

Koostumus

Piidioksidi (kvartsi). Gneissi on koostumukseltaan vaihteleva, sisältäen kvartsia, maasälpiä, kiilteitä ja muita mineraaleja.

Tutustu kiveen Gneissi kvartsijuonilla