Juovainen gneissi kvartsijuonella

Kuvaus

Juovainen gneissi kvartsijuonella on metamorfinen kivi, jolle on tunnusomaista selkeä juovaisuus (foliaatio), joka koostuu vaaleista ja tummista mineraalikerroksista. Vaaleat kerrokset sisältävät tyypillisesti kvartsia ja maasälpää, kun taas tummat kerrokset sisältävät biotiittia, sarvivälkettä tai muita tummia silikaattimineraaleja. Kiven läpi kulkee usein epäsäännöllinen tai suora kvartsijuoni, joka on muodostunut myöhemmin hydrotermisistä liuoksista. Kvartsijuoni on yleensä vaalea, läpikuultava tai läpinäkymätön ja koostuu lähes puhtaasta piidioksidista (SiO2).

Kuinka tunnistaa

Väri

Gneissin väri vaihtelee vaaleanharmaasta, punertavasta tai valkoisesta tummanharmaaseen tai mustaan, riippuen mineraalikoostumuksesta. Kvartsijuoni on yleensä valkoinen, harmaa tai läpinäkyvä.

Kiilto

Gneissin mineraaleilla on vaihteleva kiilto: kvartsilla lasikiilto, maasälpällä lasi- tai helmiäiskiilto, biotiitilla helmiäiskiilto. Kvartsijuonella on lasikiilto.

Tekstuuri

Gneissillä on karkearakeinen, juovainen tai nauhamainen rakenne (gneissirakenne), jossa mineraalit ovat erottuneet selkeiksi vaaleiksi ja tummiksi kerroksiksi. Kvartsijuoni on yleensä massiivinen tai rakeinen, ja sen rakeet voivat olla isompia kuin ympäröivässä gneisissä.

Kidemuoto

Gneissin mineraalit ovat yleensä anhedraalisia (epäsäännöllisen muotoisia) ja suuntautuneet. Kvartsijuonen kvartsi voi esiintyä massiivisina aggregaatteina tai harvemmin euhedraalisina (hyvin muodostuneina) kiteinä, jos tilaa on ollut riittävästi.

Lohkeavuus

Gneissin mineraaleilla on erilaisia lohkeavuuksia: maasälpällä kaksi suuntaa lähes suorassa kulmassa, biotiitilla täydellinen lohkeavuus yhteen suuntaan. Kvartsilla ei ole lohkeavuutta, vaan se murtuu simpukkamaisesti.

Geologinen ympäristö

Gneissiä esiintyy alueilla, joilla on tapahtunut voimakasta alueellista metamorfismia, kuten vuorijonoissa ja kratonien kilpialueilla. Kvartsijuonet ovat yleisiä kaikissa kivilajeissa, joissa on ollut hydrotermistä aktiivisuutta, usein tektonisten tapahtumien yhteydessä.

Avaintiedot

• Kovuus: Gneissi: vaihtelee mineraalikoostumuksen mukaan, yleensä 6-7 (Mohsin asteikolla). Kvartsijuoni: 7 (Mohsin asteikolla).
• Ominaispaino: Gneissi: 2.6-3.0 g/cm³. Kvartsijuoni: 2.65 g/cm³.
• Kidejärjestelmä: Gneissi: mineraalit ovat yleensä monokliinisiä tai trikliinisiä. Kvartsijuoni: trigonaalinen (kvartsi).
• Väri: Gneissi: vaaleanharmaasta, punertavasta tai valkoisesta tummanharmaaseen tai mustaan. Kvartsijuoni: valkoinen, harmaa, läpinäkyvä.
• Kiilto: Gneissi: vaihteleva (lasi-, helmiäiskiilto). Kvartsijuoni: lasikiilto.
• Läpinäkyvyys: Gneissi: läpinäkymätön. Kvartsijuoni: läpinäkyvästä läpinäkymättömään.
• Murtopinta: Gneissi: epäsäännöllinen. Kvartsijuoni: simpukkamainen (konkoidaalinen).
• Lohkeavuus: Gneissi: vaihteleva mineraalikoostumuksen mukaan (esim. maasälpä, biotiitti). Kvartsijuoni: ei lohkeavuutta.
• Koostumus: Gneissi: koostuu tyypillisesti kvartsista, maasälvästä (ortoklaasi, plagioklaasi), biotiitista, sarvivälkkeestä ja/tai granaatista. Kvartsijuoni: lähes puhdasta piidioksidia (SiO2).

Pikatarkistus

• Väri: Gneissi: vaaleasta tummaan, juovainen. Kvartsijuoni: valkoinen, harmaa, läpinäkyvä.
• Kiilto: Gneissi: vaihteleva (lasi-, helmiäiskiilto). Kvartsijuoni: lasikiilto.
• Viiru: Gneissi: vaihteleva, yleensä valkoinen tai väritön. Kvartsijuoni: valkoinen.

Fysikaaliset ominaisuudet

• Kideasu: Gneissi: rakeinen, juovainen, foliatoitunut. Kvartsijuoni: massiivinen, rakeinen, harvemmin euhedraaliset kiteet.
• Lohkeavuustyyppi: Gneissi: vaihteleva (esim. maasälvällä kaksi suuntaa, biotiitilla yksi täydellinen). Kvartsijuoni: ei lohkeavuutta.
• Murtopintatyyppi: Gneissi: epäsäännöllinen. Kvartsijuoni: simpukkamainen.
• Sitkeys: Gneissi: hauras. Kvartsijuoni: hauras.
• Kiiltotyyppi: Gneissi: lasi-, helmiäiskiilto. Kvartsijuoni: lasikiilto.

Muodostuminen

Gneissi muodostuu korkeassa paineessa ja lämpötilassa alueellisessa metamorfismissa, usein syvällä maankuoressa. Alkuperäinen kivi voi olla magmakivi (ortogneissi) tai sedimenttikivi (paragneissi). Juovainen rakenne (foliaatio) syntyy mineraalien uudelleenkiteytymisestä ja suuntautumisesta stressin vaikutuksesta. Kvartsijuonet muodostuvat hydrotermisistä liuoksista, jotka tunkeutuvat kiven rakoihin ja halkeamiin ja saostavat kvartsia. Tämä voi tapahtua metamorfismin aikana tai sen jälkeen.

Käyttö

Gneissiä käytetään rakennuskivenä, verhoilukivenä, monumenteissa ja murskeena. Kvartsijuonet itsessään eivät yleensä ole taloudellisesti merkittäviä tässä yhteydessä, elleivät ne sisällä arvokkaita mineraaleja, kuten kultaa tai sulfidimineraaleja. Puhdasta kvartsia käytetään elektroniikassa, optiikassa ja koruissa.

Ikäjakauma

Gneissit voivat olla hyvin vanhoja, usein prekambrikaudelta (yli 541 miljoonaa vuotta sitten), mutta niitä voi muodostua myös nuoremmissa orogeenisissa tapahtumissa. Kvartsijuonet voivat olla peräisin samasta tai myöhemmästä geologisesta tapahtumasta.

Mistä löytää

Löytämisvinkit

Samankaltaiset kivet

Tieteellinen luokitus

Mineraaliluokka

Gneissi: Metamorfinen kivi. Kvartsijuoni: Silikaattimineraali.

Ryhmä

Gneissi: Metamorfiset kivet. Kvartsijuoni: Tekto-silikaatit.

Kidejärjestelmä

Gneissi: Mineraalit vaihtelevat. Kvartsijuoni: Trigonaalinen.

Kemiallinen kaava

Gneissi: Monimutkainen, riippuu mineraalikoostumuksesta. Kvartsijuoni: SiO2.

Koostumus

Gneissi: Kvartsia, maasälpää, biotiittia, sarvivälkettä, granaattia jne. Kvartsijuoni: Piidioksidi.

Tutustu kiveen Juovainen gneissi kvartsijuonella