Granaattigneissi

Kuvaus

Granaattigneissi on karkearakeinen, foliaatiota eli raitaisuutta osoittava metamorfinen kivi, joka sisältää olennaisena osana almandiinigranaattia. Kiven päämineraaleja ovat yleensä kvartsi, maasälpä (sekä plagioklaasi että kalimaasälpä), biotiitti ja/tai muskoviitti. Almandiinigranaatti esiintyy tyypillisesti punertavanruskeina tai tummanpunaisina, isometrisinä, usein euhedraalisina tai subhedraalisina kiteinä, jotka erottuvat selvästi vaaleammasta tai tummemmasta matriisista. Foliaatio johtuu levyisten mineraalien, kuten kiilteiden, suuntautumisesta metamorfoosin aikana. Kiven ulkonäkö vaihtelee mineraalikoostumuksen ja metamorfoosin asteen mukaan.

Kuinka tunnistaa

Väri

Vaihtelee harmaasta, punertavanruskeaan tai tummanvihreään, riippuen mineraalikoostumuksesta. Almandiinigranaatit ovat tyypillisesti tummanpunaisia tai punertavanruskeita.

Kiilto

Kiilteet antavat silkkisen tai helmiäismäisen kiillon, kvartsi ja maasälpä lasikiillon. Granaatit ovat lasikiiltoisia.

Tekstuuri

Karkearakeinen, foliaatiota (raitaisuutta) osoittava. Granaattikiteet ovat usein porfyroblasteja, eli ne ovat suurempia kuin ympäröivän matriisin rakeet.

Kidemuoto

Almandiinigranaatti esiintyy tyypillisesti dodekaedrisinä tai trapetsoedrisinä kiteinä. Muut mineraalit ovat rakeisia tai levyisiä.

Lohkeavuus

Gneissillä ei ole yhtenäistä lohkeavuutta, mutta sen sisältämillä mineraaleilla on: kiilteillä täydellinen lohkeavuus, maasälvillä kaksi suuntaa. Granaatilla ei ole lohkeavuutta, vaan epätasainen murtuma.

Geologinen ympäristö

Korkean asteen alueellisen metamorfoosin vyöhykkeet, kuten vuorijonojen ytimet ja syvälle hautautuneet kratonien osat.

Avaintiedot

• Kovuus: Gneissin kokonaiskovuus vaihtelee, mutta sen sisältämän almandiinigranaatin kovuus on 6.5-7.5 Mohsin asteikolla. Kvartsin kovuus on 7, maasälvän 6-6.5 ja kiilteiden 2-4.
• Ominaispaino: Gneissin tiheys vaihtelee 2.6-3.0 g/cm³. Almandiinigranaatin tiheys on 4.3-4.9 g/cm³.
• Kidejärjestelmä: Almandiinigranaatti: Kuutiollinen. Muut mineraalit vaihtelevat (esim. kvartsi: trigonaalinen, maasälpä: monokliininen/trikliininen, kiilteet: monokliininen).
• Väri: Vaihtelee harmaasta, punertavanruskeaan tai tummanvihreään, granaatit tummanpunaisia tai punertavanruskeita.
• Kiilto: Lasikiiltoinen tai helmiäismäinen/silkkimäinen.
• Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön tai läpikuultava. Granaattikiteet voivat olla läpikuultavia tai läpinäkymättömiä.
• Murtopinta: Epätasainen tai simpukkamainen (kvartsi). Granaatilla simpukkamainen tai epätasainen.
• Lohkeavuus: Gneissillä ei ole yhtenäistä lohkeavuutta. Kiilteillä täydellinen, maasälvillä hyvä. Granaatilla ei lohkeavuutta.
• Koostumus: Pääasiassa kvartsi (SiO₂), maasälvät ((K,Na)AlSi₃O₈, NaAlSi₃O₈, CaAl₂Si₂O₈), kiilteet (esim. K(Mg,Fe)₃AlSi₃O₁₀(OH)₂ biotiitti, KAl₂(AlSi₃O₁₀)(OH)₂ muskoviitti) ja almandiinigranaatti (Fe₃Al₂(SiO₄)₃).

Pikatarkistus

• Väri: Vaihtelee, mutta sisältää tummanpunaisia tai punertavanruskeita granaattikiteitä.
• Kiilto: Lasikiiltoinen (kvartsi, maasälpä, granaatti) tai helmiäismäinen/silkkimäinen (kiilteet).
• Viiru: Valkoinen (granaatilla ei ole viirua, mutta se on liian kova jättääkseen viirua posliinille).

Fysikaaliset ominaisuudet

• Kideasu: Gneississä mineraalit ovat rakeisia tai levyisiä, ja granaatti esiintyy usein porfyroblasteina (suurikokoisina kiteinä) dodekaedrisinä tai trapetsoedrisinä muotoina.
• Lohkeavuustyyppi: Gneissillä ei ole yhtenäistä lohkeavuutta. Sen sisältämillä kiilteillä on täydellinen lohkeavuus yhteen suuntaan, maasälvillä hyvä lohkeavuus kahteen suuntaan. Granaatilla ei ole lohkeavuutta.
• Murtopintatyyppi: Epätasainen tai simpukkamainen (kvartsi, granaatti).
• Sitkeys: Hauraasta sitkeään, riippuen mineraalikoostumuksesta.
• Kiiltotyyppi: Lasikiiltoinen, helmiäismäinen tai silkkimäinen.

Muodostuminen

Granaattigneissi muodostuu korkean asteen alueellisen metamorfoosin seurauksena, kun savipitoiset sedimenttikivet (esim. savikivi, liuske) tai tietyntyyppiset magmakivet (esim. graniitti, dioriitti) altistuvat korkeille lämpötiloille (yli 500 °C) ja paineille (yli 5 kbar). Almandiinigranaatti on tyypillinen mineraali näissä olosuhteissa, ja sen esiintyminen indikoi amfiboliitti- tai granulifasiestason metamorfoosia. Metamorfoosin aikana alkuperäiset mineraalit rekristalloituvat ja järjestäytyvät uudelleen, muodostaen gneisseille tyypillisen raitaisuuden eli foliaation.

Käyttö

Granaattigneissiä käytetään rakennuskivenä, verhoilukivenä ja murskeena. Kauniit, suuret granaattikiteet voivat olla keräilykohteita. Almandiinigranaattia itsessään käytetään teollisuudessa hionta-aineena sen kovuuden vuoksi, ja jalokivilaatuisia yksilöitä koruissa.

Ikäjakauma

Vaihtelee huomattavasti, yleensä proterotsooinen tai arkeeinen, mutta voi esiintyä missä tahansa korkean asteen metamorfoosin alueella.

Mistä löytää

Löytämisvinkit

Samankaltaiset kivet

Tieteellinen luokitus

Mineraaliluokka

Silikaatit (kvartsi, maasälvät, kiilteet, granaatti)

Ryhmä

Metamorfinen kivi, joka kuuluu gneisseihin. Almandiini kuuluu granaattiryhmään.

Kidejärjestelmä

Almandiini: Kuutiollinen. Muut mineraalit vaihtelevat.

Kemiallinen kaava

Kiven koostumus on monimutkainen seos eri mineraalien kaavoista. Almandiinigranaatin kaava on Fe₃Al₂(SiO₄)₃.

Koostumus

Pääasiassa kvartsi, maasälvät (plagioklaasi ja/tai kalimaasälpä), kiilteet (biotiitti ja/tai muskoviitti) ja almandiinigranaatti. Voi sisältää myös muita mineraaleja, kuten sillimaniittia, kyaniittia, stauroliittia, kordieriittia, hornblendeä tai magnetiittia.

Tutustu kiveen Granaattigneissi