Granaattigneissi

Kuvaus

Granaattigneissi on metamorfinen kivi, jolle on tunnusomaista selkeä raitaisuus (foliaatio) ja granaattimineraalien läsnäolo. Foliaatio johtuu mineraalien, kuten kiilteiden ja sarvivälkkeen, suuntautumisesta paineen vaikutuksesta. Granaatit esiintyvät usein pyöreinä tai monikulmaisina, punertavina tai ruskehtavina kiteinä, jotka erottuvat selvästi vaaleammasta tai tummemmasta gneissimatriisista. Kiven koostumus vaihtelee protoliitin mukaan, mutta yleisiä mineraaleja ovat kvartsi, maasälpä (kalimaasälpä ja plagioklaasi), biotiitti, muskoviitti ja sarvivälke. Granaattien koko voi vaihdella millimetreistä useisiin senttimetreihin.

Kuinka tunnistaa

Väri

Granaattigneissin pohjaväri vaihtelee harmaasta, vaaleanpunaisesta tai punertavasta tummanvihreään tai mustaan, riippuen mineraalikoostumuksesta. Granaatit ovat tyypillisesti punaisia, punaruskeita tai violetinpunaisia.

Kiilto

Pohjamassan kiille on yleensä lasimainen tai rasvamainen kvartsin ja maasälvän osalta, ja helmiäismäinen tai metallinen kiilteiden osalta. Granaateilla on lasimainen tai hartsikiilto.

Tekstuuri

Karkearakeinen, foliatoitunut (raitainen tai liuskainen) rakenne. Granaatit esiintyvät usein porfyroblasteina, eli suurempina kiteinä hienorakeisemmassa matriisissa.

Kidemuoto

Granaatit esiintyvät tyypillisesti dodekaedrisinä tai trapetsoedrisinä kiteinä. Muut mineraalit, kuten kvartsi ja maasälpä, ovat usein anhedraalisia (epäsäännöllisen muotoisia) tai subhedraalisia (osittain kiteytyneitä).

Lohkeavuus

Granaateilla ei ole selkeää lohkeavuutta, mutta ne voivat murtua epätasaisesti. Kiilteillä on täydellinen lohkeavuus yhteen suuntaan, ja sarvivälkkeellä on kaksi lohkeavuussuuntaa lähes suorassa kulmassa toisiinsa nähden.

Geologinen ympäristö

Granaattigneissiä esiintyy alueilla, jotka ovat kokeneet korkean asteen alueellisen metamorfoosin, tyypillisesti vuorijonojen juurialueilla tai syvällä mannerkuoressa. Se on yleinen prekambrisissa kilpialueissa ja orogeenisissa vyöhykkeissä.

Avaintiedot

• Kovuus: Pohjamassan kovuus vaihtelee 6-7 Mohsin asteikolla (kvartsi, maasälpä). Granaattien kovuus on 6.5-7.5 Mohsin asteikolla.
• Ominaispaino: 2.6-3.0 (pohjamassa); 3.5-4.3 (granaatit, riippuen tyypistä)
• Kidejärjestelmä: Granaatit: Kuutiollinen; Muut mineraalit: Monokliininen (maasälpä, kiilteet, sarvivälke), trigonaalinen (kvartsi)
• Väri: Pohjaväri vaihtelee, granaatit punaisia, punaruskeita, violetinpunaisia.
• Kiilto: Lasimainen, rasvamainen, helmiäismäinen.
• Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön tai läpikuultava.
• Murtopinta: Epätasainen tai simpukkamainen (kvartsi).
• Lohkeavuus: Granaateilla ei lohkeavuutta; kiilteillä täydellinen, sarvivälkkeellä hyvä.
• Koostumus: Pääasiassa kvartsi (SiO2), maasälpä (KAlSi3O8, NaAlSi3O8-CaAl2Si2O8), biotiitti (K(Mg,Fe)3AlSi3O10(F,OH)2), muskoviitti (KAl2(AlSi3O10)(OH)2), sarvivälke (Ca2(Mg,Fe)5Si8O22(OH)2) ja granaatti (esim. almandine Fe3Al2(SiO4)3).

Pikatarkistus

• Väri: Vaihtelee harmaasta, vaaleanpunaisesta tai punertavasta tummanvihreään tai mustaan; granaatit punaisia tai punaruskeita.
• Kiilto: Lasimainen, rasvamainen tai helmiäismäinen pohjamassassa; granaateilla lasimainen tai hartsikiilto.
• Viiru: Valkoinen (granaateilla ei ole viirua, ne ovat liian kovia)

Fysikaaliset ominaisuudet

• Kideasu: Granaatit usein euhedraalisia (hyvin muodostuneita) dodekaedreja tai trapetsoedreja; muut mineraalit anhedraalisia tai subhedraalisia.
• Lohkeavuustyyppi: Granaateilla ei lohkeavuutta. Kiilteillä täydellinen lohkeavuus yhteen suuntaan (basal cleavage). Sarvivälkkeellä kaksi lohkeavuussuuntaa lähes 56° ja 124° kulmissa.
• Murtopintatyyppi: Granaateilla simpukkamainen tai epätasainen murtuma. Kvartsi simpukkamainen.
• Sitkeys: Hauraus (granaatit, kvartsi, maasälpä).
• Kiiltotyyppi: Lasimainen, rasvamainen, helmiäismäinen.

Muodostuminen

Granaattigneissi muodostuu korkean asteen metamorfoosissa, jossa alkuperäiset sedimentti- tai magmakivet (protoliitit) altistuvat korkeille lämpötiloille (yli 500 °C) ja paineille (yli 0,4 GPa). Tämä prosessi johtaa mineraalien uudelleenkiteytymiseen ja foliatoituneen rakenteen kehittymiseen. Granaattien kasvu on tyypillistä tietyissä paine- ja lämpötilaolosuhteissa, erityisesti almandine-granaatin ollessa yleinen. Protoliittina voi toimia esimerkiksi savikivi (josta muodostuu metapeliittinen gneissi) tai graniitti (josta muodostuu ortogneissi).

Käyttö

Granaattigneissiä käytetään rakennuskivenä, verhoilukivenä ja korukivenä, erityisesti jos granaatit ovat suuria ja kauniinvärisiä. Murskattuna sitä voidaan käyttää tie- ja rakennusmateriaalina. Granaattimineraaleja itsessään käytetään hioma-aineina ja teollisuudessa suodatusmateriaaleina.

Ikäjakauma

Granaattigneissiä esiintyy yleisesti prekambrisissa kilpialueissa, kuten Fennoskandian kilvessä, Kanadan kilvessä ja Intian kilvessä. Sen ikä voi vaihdella miljoonista vuosista jopa yli 3 miljardiin vuoteen riippuen muodostumisympäristöstä ja metamorfisesta historiasta.

Mistä löytää

Löytämisvinkit

Samankaltaiset kivet

Tieteellinen luokitus

Mineraaliluokka

Silikaatit (granaatti, kvartsi, maasälpä, kiilteet, sarvivälke)

Ryhmä

Metamorfinen kivi

Kidejärjestelmä

Granaatit: Kuutiollinen; Kvartsi: Trigonaalinen; Maasälvät: Monokliininen/Trikliininen; Kiilteet: Monokliininen; Sarvivälke: Monokliininen

Kemiallinen kaava

Ei yksittäistä kaavaa, koska kyseessä on kivi, joka koostuu useista mineraaleista. Esimerkiksi almandine-granaatin kaava on Fe3Al2(SiO4)3.

Koostumus

Pääasiassa kvartsi, maasälpä, kiilteet (biotiitti, muskoviitti), sarvivälke ja granaatti. Voi sisältää myös pieniä määriä muita mineraaleja, kuten stauroliittia, kordieriittia, sillimaniittia tai kyaniittia riippuen protoliitista ja metamorfisista olosuhteista.

Tutustu kiveen Granaattigneissi