Gneissi

Kuvaus

Gneissi on karkearakeinen, nauhamainen metamorfinen kivi, joka on muodostunut korkean asteen metamorfoosissa. Sen tunnusomaisin piirre on selkeästi erottuva, usein aaltoileva tai suora nauhamainen rakenne (gneissi-rakenne tai foliaatio), jossa vaaleat, kvartsista ja maasälvästä koostuvat juovat vuorottelevat tummien, biotiitista, sarvivälkkeestä tai muista tummista silikaattimineraaleista koostuvien juovien kanssa. Mineraalirakeet ovat yleensä tarpeeksi suuria, jotta ne voidaan erottaa paljaalla silmällä. Gneissin koostumus vaihtelee sen protoliitin (alkuperäisen kiven) mukaan, mutta yleisimmät mineraalit ovat kvartsi, maasälpä (ortoklaasi, plagioklaasi), biotiitti, muskoviitti ja sarvivälke. Granaatti, sillimaniitti, kyaniitti ja stauroliitti voivat esiintyä lisämineraaleina.

Kuinka tunnistaa

Väri

Väri vaihtelee suuresti mineraalikoostumuksen mukaan. Yleisiä värejä ovat vaaleanharmaa, vaaleanpunainen, punertava, musta ja valkoinen. Tummat ja vaaleat mineraalijuovat ovat tyypillisiä.

Kiilto

Kiilto on yleensä lasimainen tai helmiäismäinen, riippuen mineraalikoostumuksesta. Kvartsilla on lasimainen kiilto, maasälvällä lasimainen tai helmiäismäinen, ja kiilteillä helmiäismäinen tai silkkimäinen.

Tekstuuri

Karkearakeinen, faneriittinen. Tunnusomainen nauhamainen tai juovikas rakenne (gneissi-rakenne tai foliaatio), jossa mineraalit ovat järjestäytyneet rinnakkaisiksi juoviksi tai linsseiksi. Rakeet ovat yleensä yli 1 mm kokoisia.

Kidemuoto

Mineraalit esiintyvät yleensä epäsäännöllisinä rakeina tai linsseinä, jotka ovat järjestäytyneet foliaation suuntaisesti. Yksittäiset mineraalit voivat olla euhedraalisia, subhedraalisia tai anhedraalisia.

Lohkeavuus

Gneissillä ei ole yhtenäistä lohkeavuutta kivenä, mutta sen sisältämillä mineraaleilla on omat lohkeavuutensa (esim. kiilteillä täydellinen lohkeavuus, maasälvillä kaksi suuntaa). Gneissi-rakenne voi kuitenkin aiheuttaa kiven murtumisen helpommin foliaation suuntaisesti.

Geologinen ympäristö

Gneissejä esiintyy alueellisissa metamorfisissa vyöhykkeissä, erityisesti vuorijonojen juurialueilla ja syvällä maankuoressa. Ne ovat yleisiä prekambrikauden kilpialueilla, missä ne muodostavat laajoja peruskallioalueita. Ne voivat esiintyä myös kontaktimetamorfoosin vyöhykkeillä, joskin harvemmin.

Avaintiedot

• Kovuus: 6-7 (riippuen mineraalikoostumuksesta, kvartsi ja maasälpä ovat kovia)
• Ominaispaino: 2.6-2.9 g/cm³ (vaihtelee koostumuksen mukaan)
• Kidejärjestelmä: Ei omaa kidejärjestelmää kivenä; sisältää mineraaleja, joilla on omat kidejärjestelmänsä (esim. kvartsi: trigonaalinen, maasälpä: monokliininen/trikliininen)
• Väri: Vaihteleva, usein nauhamainen kuviointi vaaleista ja tummista mineraaleista
• Kiilto: Lasimainen tai helmiäismäinen
• Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön
• Murtopinta: Epätasainen tai subkonkoidaalinen, voi murtua foliaation suuntaisesti
• Lohkeavuus: Ei omaa lohkeavuutta kivenä; sisältää mineraaleja, joilla on lohkeavuus
• Koostumus: Pääasiassa kvartsi, maasälpä (ortoklaasi, plagioklaasi), biotiitti, sarvivälke. Voi sisältää myös muskoviittia, granaattia, sillimaniittia, kyaniittia, stauroliittia.

Pikatarkistus

• Väri: Vaihteleva (harmaa, vaaleanpunainen, musta, valkoinen), usein juovikas
• Kiilto: Lasimainen tai helmiäismäinen
• Viiru: Valkoinen (ei tyypillisesti käytetä gneissin tunnistamiseen, koska se on kivi, ei mineraali)

Fysikaaliset ominaisuudet

• Kideasu: Karkearakeinen, mineraalit järjestäytyneet nauhamaisesti tai juovikkaasti
• Lohkeavuustyyppi: Ei omaa lohkeavuutta kivenä; mineraaleilla on omat lohkeavuutensa
• Murtopintatyyppi: Epätasainen tai subkonkoidaalinen
• Sitkeys: Hauraasta sitkeään, riippuen mineraalikoostumuksesta ja foliaation suunnasta
• Kiiltotyyppi: Lasimainen tai helmiäismäinen

Muodostuminen

Gneissi muodostuu korkean asteen alueellisessa metamorfoosissa, jossa esiintyy korkeita lämpötiloja (yli 500 °C) ja paineita (yli 0,5 GPa). Tämä prosessi muuttaa olemassa olevia magmakiviä (esim. graniitti, dioriitti) tai sedimenttikiviä (esim. savikivi, hiekkakivi) uudelleen kiteyttämällä mineraalit ja järjestämällä ne nauhamaiseen tai juovikkaaseen rakenteeseen, jota kutsutaan gneissi-rakenteeksi tai foliaatioksi. Metamorfoosin aste on korkeampi kuin liuskekivillä ja fylliiteillä, mutta yleensä matalampi kuin granuliteilla. Gneissin muodostuminen voi tapahtua syvällä maankuoressa orogeenisten tapahtumien, kuten vuorijonojen muodostumisen, yhteydessä.

Käyttö

Gneissiä käytetään laajalti rakennusmateriaalina sen kestävyyden, lujuuden ja esteettisen ulkonäön vuoksi. Sitä hyödynnetään muun muassa rakennusten julkisivuissa, lattialaatoissa, työtasoissa, muurikivissä, katukivissä ja monumenteissa. Murskattuna sitä käytetään tienrakennuksessa ja betonissa kiviaineksena. Joissakin tapauksissa gneissiä on käytetty myös koristekivenä ja veistoksissa.

Ikäjakauma

Gneissejä esiintyy kaikissa geologisissa ikäluokissa, mutta ne ovat erityisen yleisiä prekambrikauden kilpialueilla, kuten Fennoskandian kilvessä, Kanadan kilvessä ja Afrikan kilvessä. Niiden ikä voi vaihdella miljoonista vuosista jopa yli 4 miljardiin vuoteen.

Mistä löytää

Löytämisvinkit

Samankaltaiset kivet

Tieteellinen luokitus

Mineraaliluokka

Ei mineraali, vaan kivi

Ryhmä

Metamorfiset kivet

Kidejärjestelmä

Ei omaa kidejärjestelmää kivenä

Kemiallinen kaava

Ei omaa kemiallista kaavaa kivenä (koostuu useista mineraaleista)

Koostumus

Silikaattimineraalit (kvartsi, maasälpä, kiilteet, sarvivälke) ovat hallitsevia. Kemiallinen koostumus vaihtelee protoliitin mukaan, mutta on yleensä felsinen tai intermediäärinen.

Tutustu kiveen Gneissi