Graniitti

Kuvaus

Graniitti on yleinen, karkearakeinen, felsinen syväkivi, joka koostuu pääasiassa kvartsista (20-60 tilavuusprosenttia), maasälvästä (kalimaasälpä ja plagioklaasi) ja kiilteistä (biotiitti ja/tai muskoviitti) sekä amfiboleista. Sen väri vaihtelee vaaleanpunaisesta harmaaseen ja jopa mustaan riippuen mineraalikoostumuksesta. Graniitti on tyypillisesti massiivinen ja kova kivi, jolla on korkea puristuslujuus ja kulutuskestävyys.

Kuinka tunnistaa

Väri

Graniitin väri vaihtelee suuresti mineraalikoostumuksen mukaan. Se voi olla vaaleanpunainen tai punertava kalimaasälvän vuoksi, harmaa tai valkoinen plagioklaasin ja kvartsin vuoksi, tai tummempi, jos siinä on runsaasti biotiittia tai amfiboleja. Yleensä se on vaalea kivi.

Kiilto

Graniitin mineraaleilla on tyypillisesti lasikiilto (kvartsi, maasälpä) tai helmiäiskiilto (kiilteet). Kokonaisuutena kiven pinta on usein himmeä tai lasimainen.

Tekstuuri

Graniitti on karkearakeinen (faneriittinen) kivi, mikä tarkoittaa, että sen mineraalikiteet ovat paljain silmin nähtävissä. Kiteet ovat yleensä toisiinsa lomittuneita ja tasakokoisia (equigranulaarisia), mutta myös porfyyrisiä rakenteita voi esiintyä.

Kidemuoto

Graniitin mineraalit esiintyvät yleensä anhedraalisina tai subhedraalisina kiteinä, jotka ovat kasvaneet toisiaan vasten. Kvartsilla on usein epäsäännöllisiä muotoja, kun taas maasälvät voivat muodostaa hieman paremmin kehittyneitä kiteitä.

Lohkeavuus

Graniitti itsessään ei omaa lohkeavuutta, mutta sen sisältämillä mineraaleilla on lohkeavuus. Maasälvillä on kaksi hyvää lohkeavuussuuntaa lähes suorassa kulmassa toisiinsa nähden, ja kiilteillä on täydellinen lohkeavuus yhteen suuntaan. Kvartsilla ei ole lohkeavuutta.

Geologinen ympäristö

Graniitti muodostuu syvällä maankuoressa, yleensä 5-20 kilometrin syvyydessä, missä magma jäähtyy hitaasti. Sitä esiintyy tyypillisesti mannerkuoren alueilla, erityisesti vuorijonoissa (orogeenisissa vyöhykkeissä) ja vanhoilla kilpialueilla. Se on yleinen komponentti batoliiteissa, jotka ovat suuria, syvälle tunkeutuneita magmakappaleita. Graniittia paljastuu maanpinnalle eroosion seurauksena.

Avaintiedot

• Kovuus: 6-7 Mohsin asteikolla (kvartsi 7, maasälpä 6)
• Ominaispaino: 2.65-2.75 g/cm³
• Kidejärjestelmä: Ei ole yksittäinen mineraali, vaan kivi. Sen sisältämät mineraalit (kvartsi, maasälpä) ovat trigonaalisia/heksagonaalisia ja trikliinisiä/monokliinisiä.
• Väri: Vaihtelee vaaleanpunaisesta harmaaseen, valkoiseen ja mustaan, riippuen mineraalikoostumuksesta.
• Kiilto: Lasimainen tai himmeä (mineraalien kiilto vaihtelee)
• Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön (yksittäiset mineraalit voivat olla läpikuultavia)
• Murtopinta: Epätasainen tai simpukkamainen (kvartsi), lohkeaa mineraalien lohkeavuussuuntien mukaisesti
• Lohkeavuus: Ei lohkeavuutta kokonaisuutena, mutta sisältävillä mineraaleilla on lohkeavuus (maasälpä: 2 suuntaa, kiille: 1 suunta)
• Koostumus: Pääasiassa kvartsi (SiO₂), kalimaasälpä (KAlSi₃O₈), plagioklaasi (NaAlSi₃O₈ - CaAl₂Si₂O₈) ja kiilteet (biotiitti, muskoviitti).

Pikatarkistus

• Väri: Vaaleanpunainen, harmaa, valkoinen tai musta, usein kirjava
• Kiilto: Lasimainen tai himmeä
• Viiru: Valkoinen (ei merkityksellinen, koska graniitti on kivi, ei mineraali)

Fysikaaliset ominaisuudet

• Kideasu: Karkearakeinen, toisiinsa lomittunut (interlocking) rakenne, usein equigranulaarinen.
• Lohkeavuustyyppi: Ei lohkeavuutta kokonaisuutena, mutta mineraaleilla on lohkeavuus (maasälpä: kaksi suuntaa, kiille: yksi täydellinen suunta).
• Murtopintatyyppi: Epätasainen tai simpukkamainen (kvartsin vuoksi).
• Sitkeys: Hauraus (kivenä), mutta erittäin kova ja kestävä.
• Kiiltotyyppi: Lasimainen tai himmeä.

Muodostuminen

Graniitti muodostuu magmasta, joka kiteytyy hitaasti syvällä maankuoressa. Magma on peräisin sulaneesta kallioperästä tai vaipan osista. Hidas jäähtyminen mahdollistaa suurten, toisiinsa lomittuvien mineraalikiteiden kasvun. Graniittinen magma on yleensä peräisin mannerkuoren osittaisesta sulamisesta tai vaipan magman differentiaatiosta. Se tunkeutuu ympäröiviin kiviin ja muodostaa suuria intruusioita, kuten batoliitteja, lakoliitteja ja juonia.

Käyttö

Graniitti on erittäin tärkeä rakennusmateriaali sen kestävyyden, kovuuden ja esteettisen ulkonäön vuoksi. Sitä käytetään rakennusten julkisivuissa, lattioissa, työtasoissa, muistomerkeissä, katukivinä ja murskeena. Se on myös tärkeä raaka-aine tietyissä teollisissa prosesseissa, kuten hienojakoisena täyteaineena. Historiallisesti sitä on käytetty myös myllynkivinä ja veistoksissa.

Ikäjakauma

Graniittia esiintyy kaikissa geologisissa ikäkausissa, mutta se on erityisen yleistä prekambrikauden kilpialueilla ja orogeenisilla vyöhykkeillä. Esimerkiksi Suomen kallioperä on suurelta osin graniittista, ja sen ikä vaihtelee noin 1,8 miljardista vuodesta 3,5 miljardiin vuoteen.

Mistä löytää

Löytämisvinkit

Samankaltaiset kivet

Tieteellinen luokitus

Mineraaliluokka

Ei ole mineraali, vaan kivi. Luokitellaan magmakiviin, syväkiviin.

Ryhmä

Felsiset syväkivet

Kidejärjestelmä

Ei ole yksittäinen mineraali, vaan kivi. Sen sisältämät mineraalit kuuluvat eri kidejärjestelmiin.

Kemiallinen kaava

Ei ole yksittäistä kemiallista kaavaa, koska se on kivi, joka koostuu useista mineraaleista. Pääasialliset alkuaineet ovat pii (Si), happi (O), alumiini (Al), kalium (K), natrium (Na) ja kalsium (Ca).

Koostumus

Kvartsia (20-60%), kalimaasälpää, plagioklaasia, biotiittia, muskoviittia ja/tai amfiboleja. Vähäisempiä mineraaleja voivat olla magnetiitti, granaatti, zirkoni, apatiitti ja turmaliini.

Tutustu kiveen Graniitti