Rapautunut magmakivi

Kuvaus

Rapautunut magmakivi on alkuperäisen magmakiven muuttunut muoto, joka on menettänyt alkuperäisen rakenteensa ja mineraalikoostumuksensa osittain tai kokonaan rapautumisprosessien seurauksena. Sen ulkonäkö vaihtelee suuresti rapautumisasteen, alkuperäisen kiven tyypin ja vallitsevien rapautumisolosuhteiden mukaan. Tyypillisesti se on väriltään ruskehtava, punertava tai kellertävä rautaoksidien ja -hydroksidien vuoksi, jotka ovat yleisiä rapautumistuotteita. Kivi voi olla murenevaa, pehmeää ja helposti hajoavaa, ja sen alkuperäiset mineraalit ovat usein korvautuneet savimineraaleilla (esim. kaoliniitti, smektiitti, illiitti), kloriitilla, serisiitillä, kvartsilla ja rautaoksideilla (esim. hematiitti, götiitti). Alkuperäinen tekstuurikin voi olla osittain säilynyt (esim. 'ghost textures'), mutta usein se on hämärtynyt tai tuhoutunut kokonaan. Tiheys on yleensä pienempi kuin alkuperäisellä kivellä, ja huokoisuus on lisääntynyt.

Kuinka tunnistaa

Väri

Vaihtelee suuresti, mutta usein ruskehtava, punertava, kellertävä tai harmahtava rautaoksidien ja savimineraalien vuoksi. Alkuperäiset tummat mineraalit voivat olla vaalentuneet tai muuttuneet.

Kiilto

Maamainen, himmeä tai tylsä. Alkuperäisten mineraalien kiilto on usein kadonnut tai heikentynyt.

Tekstuuri

Mureneva, rakeinen, hiekkamainen tai savimainen. Alkuperäinen magmakiven tekstuurin (esim. ofiittinen, porfyyriittinen) jäänteitä voi olla havaittavissa ('ghost textures'), mutta ne ovat usein hämärtyneet. Kivi voi olla pehmeää ja helposti sormin murenevaa.

Kidemuoto

Alkuperäiset mineraalikiteet ovat usein hajonneet tai korvautuneet sekundäärisillä mineraaleilla, kuten savimineraaleilla, jotka eivät muodosta selkeitä kiteitä. Joskus alkuperäisten mineraalien muoto voi olla säilynyt pseudomorfina.

Lohkeavuus

Alkuperäisten mineraalien lohkeavuus on usein heikentynyt tai kadonnut. Sekundäärisillä mineraaleilla, kuten savilla, ei ole selvää lohkeavuutta tai ne ovat mikroskooppisia.

Geologinen ympäristö

Yleinen maanpinnalla tai sen lähellä, erityisesti alueilla, joilla on ollut pitkäkestoinen altistuminen ilmakehälle ja vesille. Esiintyy usein regoliittikerroksissa, maaperäprofiileissa ja eroosion kohteena olevilla alueilla. Trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla kemiallinen rapautuminen on erityisen tehokasta, johtaen syviin rapautumiskerroksiin.

Avaintiedot

• Kovuus: Vaihtelee suuresti, yleensä pehmeä (alle 5 Mohsin asteikolla), voi olla sormin murenevaa (1-2 Mohsin asteikolla) tai hieman kovempaa riippuen rapautumisasteesta ja sekundäärisistä mineraaleista.
• Ominaispaino: Vaihtelee suuresti, yleensä pienempi kuin alkuperäisellä kivellä (2.0-2.7 g/cm³), johtuen lisääntyneestä huokoisuudesta ja kevyempien sekundääristen mineraalien muodostumisesta.
• Kidejärjestelmä: Ei määriteltävissä, koska alkuperäiset kiteet ovat hajonneet tai korvautuneet. Sekundäärisillä mineraaleilla voi olla omia kidejärjestelmiään (esim. savimineraalit ovat monokliinisiä tai trikliinisiä).
• Väri: Ruskehtava, punertava, kellertävä, harmahtava; vaihtelee suuresti.
• Kiilto: Maamainen, himmeä, tylsä.
• Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön.
• Murtopinta: Epätasainen, mureneva, maamainen.
• Lohkeavuus: Ei selvää lohkeavuutta kokonaisuutena; yksittäisillä sekundäärisillä mineraaleilla voi olla lohkeavuutta (esim. savimineraaleilla täydellinen lohkeavuus yhteen suuntaan).
• Koostumus: Alkuperäisten silikaattimineraalien (esim. oliviini, pyrokseeni, amfiboli, plagioklaasi) rapautumistuotteet, kuten savimineraalit (kaoliniitti, smektiitti, illiitti), rautaoksidit ja -hydroksidit (hematiitti, götiitti), kvartsi, kloriitti, serisiitti. Alkuperäisiä mineraaleja voi olla jäljellä vaihtelevia määriä.

Pikatarkistus

• Väri: Ruskehtava, punertava, kellertävä, harmahtava (vaihteleva)
• Kiilto: Maamainen, himmeä, tylsä
• Viiru: Vaihtelee, usein vaaleampi kuin kiven väri, voi olla ruskehtava tai kellertävä rautaoksidien vuoksi

Fysikaaliset ominaisuudet

• Kideasu: Ei selkeää kiteistä habitusta; massiivinen, maamainen, mureneva. Alkuperäisten mineraalien pseudomorfooseja voi esiintyä.
• Lohkeavuustyyppi: Ei selkeää lohkeavuutta kokonaisuutena. Yksittäisillä sekundäärisillä mineraaleilla voi olla lohkeavuutta (esim. savimineraaleilla täydellinen lohkeavuus).
• Murtopintatyyppi: Epätasainen, maamainen, mureneva.
• Sitkeys: Hauraus, murenevuus.
• Kiiltotyyppi: Maamainen, himmeä.

Muodostuminen

Rapautunut magmakivi syntyy, kun alkuperäinen magmakivi (esim. basaltti, diabaasi, gabro, andesiitti, dioriitti) altistuu fysikaalisille, kemiallisille ja biologisille rapautumisprosesseille maan pinnalla tai sen lähellä. Fysikaalinen rapautuminen (esim. lämpötilan vaihtelut, jäätyminen-sulamien, abrasiivinen kuluminen) hajottaa kiven mekaanisesti pienemmiksi paloiksi. Kemiallinen rapautuminen (esim. hydrolyysi, hapettuminen, karbonatisoituminen) muuttaa kiven mineraalikoostumusta, usein heikentäen sen rakennetta. Biologinen rapautuminen (esim. kasvien juuret, mikro-organismien toiminta) edistää molempia prosesseja. Mafiset ja intermediääriset magmakivet sisältävät runsaasti ferromagnesiaanisilikaatteja (esim. oliviini, pyrokseeni, amfiboli), jotka ovat suhteellisen epävakaita maanpinnan olosuhteissa ja rapautuvat helposti savimineraaleiksi, rautaoksideiksi ja hydroksideiksi.

Käyttö

Rapautuneella magmakivellä on rajallinen käyttöarvo rakennusmateriaalina sen heikentyneen lujuuden ja vaihtelevan koostumuksen vuoksi. Sitä voidaan käyttää paikallisesti täytemaana, tienpohjissa tai maaperän parannusaineena, jos rapautumisaste ei ole liian korkea. Voimakkaasti rapautuneet kivet voivat muodostaa savipitoista maaperää, jota voidaan hyödyntää keramiikan tai tiilien valmistuksessa, riippuen savimineraalien tyypistä. Joissakin tapauksissa rapautuneet mafiset kivet voivat sisältää sekundäärisiä mineraaliesiintymiä, kuten bauksiittia (alumiinin lähde) tai lateriittia (nikkelin tai raudan lähde), jos rapautumisprosessi on ollut intensiivinen ja pitkäkestoinen trooppisissa olosuhteissa.

Ikäjakauma

Kaikenikäiset magmakivet voivat rapautua, joten ikä vaihtelee alkuperäisen kiven mukaan. Rapautumisprosessi voi kestää tuhansista miljooniin vuosiin.

Mistä löytää

Löytämisvinkit

Samankaltaiset kivet

Tieteellinen luokitus

Mineraaliluokka

Ei luokitella mineraaliksi, vaan kiveksi. Koostuu useista eri mineraaleista, joista monet ovat sekundäärisiä savimineraaleja ja oksideja.

Ryhmä

Magmakivi (muuttunut)

Kidejärjestelmä

Ei määriteltävissä.

Kemiallinen kaava

Ei yksittäistä kemiallista kaavaa, koska koostumus on heterogeeninen ja vaihteleva. Sisältää pääasiassa silikaatteja, alumiinisilikaatteja, rautaoksideja ja -hydroksideja.

Koostumus

Pääasiassa savimineraalit (esim. kaoliniitti, smektiitti), rautaoksidit ja -hydroksidit (esim. hematiitti, götiitti), kvartsi, kloriitti, serisiitti. Alkuperäisiä mineraaleja (esim. plagioklaasi, pyrokseeni, amfiboli, oliviini) voi olla jäljellä vaihtelevia määriä.

Tutustu kiveen Rapautunut magmakivi