Rockby LogoRockby

Rapautunut magmakivi

Magmakivi (muuttunut)

Igneous Rock (undifferentiated, likely mafic or intermediate)

Tunnetaan myös nimellä: Mureneva magmakivi, muuttunut magmakivi

Otitko valokuvan? Tunnista kivet heti Rockby-sovelluksella

Avaa sovellus

Kuvaus

Rapautunut magmakivi on alkuperäisen magmakiven muuttunut muoto, joka on menettänyt alkuperäisen rakenteensa ja mineraalikoostumuksensa osittain tai kokonaan rapautumisprosessien seurauksena. Sen ulkonäkö vaihtelee suuresti rapautumisasteen, alkuperäisen kiven tyypin ja vallitsevien rapautumisolosuhteiden mukaan. Tyypillisesti se on väriltään ruskehtava, punertava tai kellertävä rautaoksidien ja -hydroksidien vuoksi, jotka ovat yleisiä rapautumistuotteita. Kivi voi olla murenevaa, pehmeää ja helposti hajoavaa, ja sen alkuperäiset mineraalit ovat usein korvautuneet savimineraaleilla (esim. kaoliniitti, smektiitti, illiitti), kloriitilla, serisiitillä, kvartsilla ja rautaoksideilla (esim. hematiitti, götiitti). Alkuperäinen tekstuurikin voi olla osittain säilynyt (esim. 'ghost textures'), mutta usein se on hämärtynyt tai tuhoutunut kokonaan. Tiheys on yleensä pienempi kuin alkuperäisellä kivellä, ja huokoisuus on lisääntynyt.

Kuinka tunnistaa

Väri
Vaihtelee suuresti, mutta usein ruskehtava, punertava, kellertävä tai harmahtava rautaoksidien ja savimineraalien vuoksi. Alkuperäiset tummat mineraalit voivat olla vaalentuneet tai muuttuneet.
Kiilto
Maamainen, himmeä tai tylsä. Alkuperäisten mineraalien kiilto on usein kadonnut tai heikentynyt.
Tekstuuri
Mureneva, rakeinen, hiekkamainen tai savimainen. Alkuperäinen magmakiven tekstuurin (esim. ofiittinen, porfyyriittinen) jäänteitä voi olla havaittavissa ('ghost textures'), mutta ne ovat usein hämärtyneet. Kivi voi olla pehmeää ja helposti sormin murenevaa.
Kidemuoto
Alkuperäiset mineraalikiteet ovat usein hajonneet tai korvautuneet sekundäärisillä mineraaleilla, kuten savimineraaleilla, jotka eivät muodosta selkeitä kiteitä. Joskus alkuperäisten mineraalien muoto voi olla säilynyt pseudomorfina.
Lohkeavuus
Alkuperäisten mineraalien lohkeavuus on usein heikentynyt tai kadonnut. Sekundäärisillä mineraaleilla, kuten savilla, ei ole selvää lohkeavuutta tai ne ovat mikroskooppisia.
Geologinen ympäristö
Yleinen maanpinnalla tai sen lähellä, erityisesti alueilla, joilla on ollut pitkäkestoinen altistuminen ilmakehälle ja vesille. Esiintyy usein regoliittikerroksissa, maaperäprofiileissa ja eroosion kohteena olevilla alueilla. Trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla kemiallinen rapautuminen on erityisen tehokasta, johtaen syviin rapautumiskerroksiin.

Avaintiedot

  • Kovuus: Vaihtelee suuresti, yleensä pehmeä (alle 5 Mohsin asteikolla), voi olla sormin murenevaa (1-2 Mohsin asteikolla) tai hieman kovempaa riippuen rapautumisasteesta ja sekundäärisistä mineraaleista.
  • Ominaispaino: Vaihtelee suuresti, yleensä pienempi kuin alkuperäisellä kivellä (2.0-2.7 g/cm³), johtuen lisääntyneestä huokoisuudesta ja kevyempien sekundääristen mineraalien muodostumisesta.
  • Kidejärjestelmä: Ei määriteltävissä, koska alkuperäiset kiteet ovat hajonneet tai korvautuneet. Sekundäärisillä mineraaleilla voi olla omia kidejärjestelmiään (esim. savimineraalit ovat monokliinisiä tai trikliinisiä).
  • Väri: Ruskehtava, punertava, kellertävä, harmahtava; vaihtelee suuresti.
  • Kiilto: Maamainen, himmeä, tylsä.
  • Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön.
  • Murtopinta: Epätasainen, mureneva, maamainen.
  • Lohkeavuus: Ei selvää lohkeavuutta kokonaisuutena; yksittäisillä sekundäärisillä mineraaleilla voi olla lohkeavuutta (esim. savimineraaleilla täydellinen lohkeavuus yhteen suuntaan).
  • Koostumus: Alkuperäisten silikaattimineraalien (esim. oliviini, pyrokseeni, amfiboli, plagioklaasi) rapautumistuotteet, kuten savimineraalit (kaoliniitti, smektiitti, illiitti), rautaoksidit ja -hydroksidit (hematiitti, götiitti), kvartsi, kloriitti, serisiitti. Alkuperäisiä mineraaleja voi olla jäljellä vaihtelevia määriä.

Pikatarkistus

  • Väri: Ruskehtava, punertava, kellertävä, harmahtava (vaihteleva)
  • Kiilto: Maamainen, himmeä, tylsä
  • Viiru: Vaihtelee, usein vaaleampi kuin kiven väri, voi olla ruskehtava tai kellertävä rautaoksidien vuoksi

Fysikaaliset ominaisuudet

  • Kideasu: Ei selkeää kiteistä habitusta; massiivinen, maamainen, mureneva. Alkuperäisten mineraalien pseudomorfooseja voi esiintyä.
  • Lohkeavuustyyppi: Ei selkeää lohkeavuutta kokonaisuutena. Yksittäisillä sekundäärisillä mineraaleilla voi olla lohkeavuutta (esim. savimineraaleilla täydellinen lohkeavuus).
  • Murtopintatyyppi: Epätasainen, maamainen, mureneva.
  • Sitkeys: Hauraus, murenevuus.
  • Kiiltotyyppi: Maamainen, himmeä.

Muodostuminen

Rapautunut magmakivi syntyy, kun alkuperäinen magmakivi (esim. basaltti, diabaasi, gabro, andesiitti, dioriitti) altistuu fysikaalisille, kemiallisille ja biologisille rapautumisprosesseille maan pinnalla tai sen lähellä. Fysikaalinen rapautuminen (esim. lämpötilan vaihtelut, jäätyminen-sulamien, abrasiivinen kuluminen) hajottaa kiven mekaanisesti pienemmiksi paloiksi. Kemiallinen rapautuminen (esim. hydrolyysi, hapettuminen, karbonatisoituminen) muuttaa kiven mineraalikoostumusta, usein heikentäen sen rakennetta. Biologinen rapautuminen (esim. kasvien juuret, mikro-organismien toiminta) edistää molempia prosesseja. Mafiset ja intermediääriset magmakivet sisältävät runsaasti ferromagnesiaanisilikaatteja (esim. oliviini, pyrokseeni, amfiboli), jotka ovat suhteellisen epävakaita maanpinnan olosuhteissa ja rapautuvat helposti savimineraaleiksi, rautaoksideiksi ja hydroksideiksi.

Käyttö

Rapautuneella magmakivellä on rajallinen käyttöarvo rakennusmateriaalina sen heikentyneen lujuuden ja vaihtelevan koostumuksen vuoksi. Sitä voidaan käyttää paikallisesti täytemaana, tienpohjissa tai maaperän parannusaineena, jos rapautumisaste ei ole liian korkea. Voimakkaasti rapautuneet kivet voivat muodostaa savipitoista maaperää, jota voidaan hyödyntää keramiikan tai tiilien valmistuksessa, riippuen savimineraalien tyypistä. Joissakin tapauksissa rapautuneet mafiset kivet voivat sisältää sekundäärisiä mineraaliesiintymiä, kuten bauksiittia (alumiinin lähde) tai lateriittia (nikkelin tai raudan lähde), jos rapautumisprosessi on ollut intensiivinen ja pitkäkestoinen trooppisissa olosuhteissa.

Ikäjakauma

Kaikenikäiset magmakivet voivat rapautua, joten ikä vaihtelee alkuperäisen kiven mukaan. Rapautumisprosessi voi kestää tuhansista miljooniin vuosiin.

Mistä löytää

Kaikki mantereet

Rapautuneita magmakiviä löytyy kaikkialta maailmasta, missä magmakiviä esiintyy ja missä ne ovat altistuneet rapautumisprosesseille. Erityisen yleisiä ne ovat trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, joissa kemiallinen rapautuminen on voimakasta, sekä vanhoilla kilpialueilla, joissa on ollut pitkäkestoinen rapautumishistoria.

Suomi

Suomessa rapautuneita magmakiviä esiintyy erityisesti kallioperän murrosvyöhykkeillä ja heikentyneillä alueilla, joissa vesi on päässyt tunkeutumaan kallioperään. Glasiokemiallinen rapautuminen on myös muokannut kallioperää. Esimerkiksi diabaasijuonet ja mafiset vulkaaniset kivet voivat olla rapautuneita. Rapautumiskerrokset ovat kuitenkin usein ohuempia kuin trooppisilla alueilla jääkausien eroosion vuoksi.

Löytämisvinkit

Etsi heikentyneitä alueita

Rapautuneita kiviä löytyy usein kallioleikkauksista, tienvarsilta, louhoksista ja eroosion kohteena olevilta rinteiltä, missä kallioperä on paljastunut ja altistunut sääolosuhteille.

Tarkkaile värimuutoksia

Rapautuneet kivet ovat usein väriltään erilaisia kuin alkuperäiset, tyypillisesti ruskehtavia, punertavia tai kellertäviä rautaoksidien vuoksi. Värimuutokset voivat olla hyvä indikaattori rapautumisesta.

Testaa kovuutta ja murenevuutta

Rapautuneet kivet ovat yleensä pehmeämpiä ja murenevampia kuin alkuperäiset. Kokeile raaputtaa kiveä veitsellä tai sormella; jos se murenee helposti, se on todennäköisesti rapautunut.

Huomioi maaperän tyyppi

Syvästi rapautuneet magmakivet voivat muodostaa paksuja maaperäkerroksia, jotka ovat usein savipitoisia tai lateriittisia. Tällaiset alueet voivat viitata alla olevaan rapautuneeseen kallioperään.

Samankaltaiset kivet

Alkuperäinen magmakivi (mafinen/intermediäärinen)

Igneous Rock (mafic/intermediate)

Tunnetaan myös nimellä: Basaltti, diabaasi, gabro, andesiitti, dioriitti

Sedimenttikivi (esim. savikivi)

Sedimentary Rock (e.g., Shale)

Tunnetaan myös nimellä: Savi, silttikivi

Metamorfinen kivi (esim. kloriittiliuske)

Metamorphic Rock (e.g., Chlorite Schist)

Tunnetaan myös nimellä: Vihreäkivi

Tieteellinen luokitus

Mineraaliluokka
Ei luokitella mineraaliksi, vaan kiveksi. Koostuu useista eri mineraaleista, joista monet ovat sekundäärisiä savimineraaleja ja oksideja.
Ryhmä
Magmakivi (muuttunut)
Kidejärjestelmä
Ei määriteltävissä.
Kemiallinen kaava
Ei yksittäistä kemiallista kaavaa, koska koostumus on heterogeeninen ja vaihteleva. Sisältää pääasiassa silikaatteja, alumiinisilikaatteja, rautaoksideja ja -hydroksideja.
Koostumus
Pääasiassa savimineraalit (esim. kaoliniitti, smektiitti), rautaoksidit ja -hydroksidit (esim. hematiitti, götiitti), kvartsi, kloriitti, serisiitti. Alkuperäisiä mineraaleja (esim. plagioklaasi, pyrokseeni, amfiboli, oliviini) voi olla jäljellä vaihtelevia määriä.

Tutustu kiveen Rapautunut magmakivi

Tunnista kiviä missä tahansa

Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta, täysi tietokanta ja oma kokoelmasi.

Avaa sovelluksessa