Lateriitti

Kuvaus

Lateriitti on punertava tai ruskehtava, huokoinen ja usein kova rapautumistuote, joka muodostuu trooppisissa ja subtrooppisissa ilmastoissa. Se koostuu pääasiassa rautaoksideista (goetiitti, hematiitti), alumiinioksideista (gibbsiitti, böhmiitti, diaspori) ja savimineraaleista (kaoliniitti). Sen väri johtuu rautaoksidien läsnäolosta. Lateriitin koostumus vaihtelee suuresti riippuen emäkiven tyypistä ja rapautumisasteesta.

Kuinka tunnistaa

Väri

Punertava, ruskehtava, kellertävä, harvoin valkoinen tai harmaa. Väri johtuu rautaoksidien pitoisuudesta.

Kiilto

Maamainen, himmeä.

Tekstuuri

Huokoinen, rakeinen, usein konkreetioita tai pisaramaisia rakenteita. Voi olla myös massiivinen tai kerroksellinen. Tuntuu usein karkealta ja hiekkaiselta.

Kidemuoto

Ei kiteistä muotoa, koostuu mikrokiteisistä tai amorfisista mineraaleista. Voi sisältää pseudomorfeja alkuperäisistä mineraaleista.

Lohkeavuus

Ei selkeää lohkeavuutta, koska se on aggregaatti.

Geologinen ympäristö

Trooppiset ja subtrooppiset alueet, joilla on korkea sademäärä ja lämpötila, ja joissa on ollut pitkäkestoinen ja intensiivinen kemiallinen rapautuminen. Esiintyy usein tasangoilla tai loivilla rinteillä, missä vesi pääsee valumaan ja huuhtomaan pois liukenevia aineita.

Avaintiedot

• Kovuus: Vaihtelee suuresti, 1-7 Mohsin asteikolla, riippuen koostumuksesta ja kovettumisasteesta. Pehmeät savimaiset lateriitit ovat pehmeitä, kun taas kovettuneet rautapitoiset lateriitit voivat olla erittäin kovia.
• Ominaispaino: 2.0 - 3.5 g/cm³, vaihtelee koostumuksen mukaan. Rautapitoiset lateriitit ovat tiheämpiä.
• Kidejärjestelmä: Ei kiteinen, amorfisten ja mikrokiteisten mineraalien seos.
• Väri: Punainen, ruskea, keltainen, harmaa, valkoinen.
• Kiilto: Maamainen, himmeä.
• Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön.
• Murtopinta: Epätasainen, murros.
• Lohkeavuus: Ei lohkeavuutta.
• Koostumus: Pääasiassa rautaoksideja (goetiitti, hematiitti), alumiinioksideja (gibbsiitti, böhmiitti, diaspori) ja savimineraaleja (kaoliniitti). Voi sisältää myös titaanioksideja (ilmeniitti, rutiili), mangaania ja nikkeliä.

Pikatarkistus

• Väri: Punertava, ruskehtava
• Kiilto: Maamainen, himmeä
• Viiru: Punertavanruskea, kellertävänruskea (riippuen rautaoksidien tyypistä)

Fysikaaliset ominaisuudet

• Kideasu: Massiivinen, konkreetioina, pisaramaisina, pisaramaisina, ooliittisina tai pisoliittisina aggregaatteina. Ei yksittäisiä kiteitä.
• Lohkeavuustyyppi: Ei lohkeavuutta.
• Murtopintatyyppi: Epätasainen, murros.
• Sitkeys: Hauraasta sitkeään, riippuen kovettumisasteesta.
• Kiiltotyyppi: Maamainen, himmeä.

Muodostuminen

Lateriitti muodostuu intensiivisen kemiallisen rapautumisen seurauksena kuumissa ja kosteissa trooppisissa ja subtrooppisissa ilmastoissa. Rapautumisprosessissa silikaattimineraalit liukenevat ja poistuvat, jättäen jälkeensä liukenemattomia rauta- ja alumiinihydroksideja ja -oksideja. Tämä prosessi tunnetaan lateritisaationa. Vedenpinnan vaihtelut ja vuorottelevat kuivat ja kosteat kaudet edistävät raudan ja alumiinin saostumista ja kovettumista.

Käyttö

Lateriittia käytetään laajalti rakennusmateriaalina, erityisesti tiilien valmistukseen. Rautapitoisia lateriitteja hyödynnetään rautamalmina (esim. goetiitti, hematiitti). Alumiinipitoiset lateriitit, eli bauksiitit, ovat tärkein alumiinin raaka-aine. Nikkelipitoisia lateriitteja käytetään nikkelin tuotantoon. Sitä käytetään myös teiden pohjamateriaalina ja täytemaana.

Ikäjakauma

Kenozooinen, mutta voi esiintyä vanhemmissakin kerrostumissa, erityisesti trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla.

Mistä löytää

Löytämisvinkit

Samankaltaiset kivet

Tieteellinen luokitus

Mineraaliluokka

Ei mineraali, vaan kivi (rapautumistuote).

Ryhmä

Rapautumiskivet, sedimenttikivet.

Kidejärjestelmä

Ei kiteinen.

Kemiallinen kaava

Ei yksittäistä kemiallista kaavaa, vaan seos eri oksideja ja hydroksideja, esim. FeO(OH)·nH₂O (goetiitti), Al(OH)₃ (gibbsiitti).

Koostumus

Hydratoituneet rauta- ja alumiinioksidit, savimineraalit.

Tutustu kiveen Lateriitti