Otitko valokuvan? Tunnista kivet heti Rockby-sovelluksella
Avaa sovellusKuvaus
Kvartsikonglomeraatti on metamorfinen kivi, joka on peräisin sedimenttisestä konglomeraatista. Se koostuu selvästi erottuvista, pyöristyneistä tai venyneistä klastista (sorasta tai pikkukivistä), jotka ovat upotettuina hienorakeiseen matriisiin. Sekä klastit että matriisi ovat pääosin kvartsia, ja metamorfoosin myötä ne ovat rekristalloituneet tiiviiksi, erittäin kovaksi massaksi. Klastien koko voi vaihdella muutamasta millimetristä useisiin senttimetreihin. Kiven yleisväri riippuu klastien ja matriisin mineraalikoostumuksesta ja epäpuhtauksista, mutta se on usein vaalea (valkoinen, harmaa, vaaleanpunainen) tai punertava.
Kuinka tunnistaa
- Väri
- Vaihtelee klastien ja matriisin koostumuksen mukaan, yleensä valkoinen, harmaa, vaaleanpunainen, punertava tai ruskehtava. Klastit voivat olla eri värisiä kuin matriisi.
- Kiilto
- Lasimainen tai himmeä, riippuen kvartsin rekristalloitumisasteesta ja klastien pinnasta.
- Tekstuuri
- Klastinen, rakeinen. Klastit ovat pyöristyneitä tai venyneitä, ja ne ovat tiiviisti sitoutuneet toisiinsa kvartsimatriisin kautta. Metamorfoosin myötä klastit voivat olla litistyneitä tai venyneitä foliaation suuntaan.
- Kidemuoto
- Ei selkeää kiteenmuotoa makroskooppisesti. Kvartsi esiintyy rakeisina, toisiinsa lukkiutuneina kiteinä.
- Lohkeavuus
- Ei selkeää lohkeavuutta, mutta voi murtua klastien ja matriisin rajapinnoilta tai klastien läpi. Kvartsi ei lohkea, vaan murtuu simpukkamaisesti.
- Geologinen ympäristö
- Muodostuu alueellisen metamorfoosin vyöhykkeillä, missä sedimenttiset konglomeraatit ovat altistuneet korkeille paineille ja lämpötiloille. Tyypillisiä esiintymispaikkoja ovat vuorijonojen juuret ja kratonien reunat.
Avaintiedot
- Kovuus: 7 (Mohsin asteikolla, kvartsin kovuus)
- Ominaispaino: 2.65 - 2.70 g/cm³
- Kidejärjestelmä: Trigonaalinen (kvartsin osalta), mutta kivi on massiivinen tai rakeinen.
- Väri: Vaihteleva, usein vaalea (valkoinen, harmaa, vaaleanpunainen) tai punertava.
- Kiilto: Lasimainen tai himmeä.
- Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön tai läpikuultava (yksittäiset kvartsikiteet voivat olla läpinäkyviä).
- Murtopinta: Simpukkamainen tai epätasainen, murtuu usein klastien läpi.
- Lohkeavuus: Ei selkeää lohkeavuutta.
- Koostumus: Pääasiassa kvartsi (SiO₂), sisältää myös muita mineraaleja pieninä määrinä klastien ja matriisin alkuperästä riippuen (esim. maasälpä, kiille, rautaoksidit).
Pikatarkistus
- Väri: Vaalea (valkoinen, harmaa, vaaleanpunainen) tai punertava, klastit voivat olla eri värisiä.
- Kiilto: Lasimainen tai himmeä.
- Viiru: Valkoinen (kvartsin viiru on väritön).
Fysikaaliset ominaisuudet
- Kideasu: Massiivinen, rakeinen, klastinen rakenne, jossa klastit ovat pyöristyneitä tai venyneitä.
- Lohkeavuustyyppi: Ei lohkeavuutta.
- Murtopintatyyppi: Simpukkamainen tai epätasainen.
- Sitkeys: Hauraasta sitkeään, erittäin kova.
- Kiiltotyyppi: Lasimainen tai himmeä.
Muodostuminen
Kvartsikonglomeraatti muodostuu, kun sedimenttinen konglomeraatti, joka koostuu pääasiassa kvartsista tai kvartsiittiklastista, altistuu korkealle paineelle ja lämpötilalle alueellisen metamorfoosin seurauksena. Metamorfoosin aikana alkuperäiset pyöristyneet klastit ja niiden välinen matriisi rekristalloituvat, usein kvartsiksi, mikä johtaa erittäin kovaan ja kestävään kiveen. Klastien muoto voi muuttua venyneeksi tai litistyneeksi metamorfoosin intensiteetistä riippuen.
Käyttö
Kestävyytensä ja kovuutensa vuoksi kvartsikonglomeraattia käytetään rakennusmateriaalina, murskeena teiden pohjissa ja täytteenä. Joissakin tapauksissa sitä voidaan käyttää myös koristekivenä, erityisesti jos klastien väri ja muoto ovat esteettisesti miellyttäviä. Historiallisesti sitä on käytetty myös hiomakivenä.
Ikäjakauma
Esiintyy eri geologisissa ikäkausissa, usein proterotsooisissa ja paleotsooisissa kerrostumissa, joissa sedimenttikivet ovat kokeneet alueellista metamorfoosia.
Mistä löytää
Kanadan kilpi
Laajoja esiintymiä Kanadassa, erityisesti proterotsooisissa vyöhykkeissä, joissa vanhat sedimentit ovat metamorfoituneet.
Appalakkien vuoristo
Esiintyy Appalakkien vuorijonon metamorfisissa vyöhykkeissä Yhdysvalloissa, missä paleotsooiset sedimentit ovat kokeneet orogeenisen metamorfoosin.
Fennoskandian kilpi
Suomessa ja Ruotsissa esiintyy proterotsooisissa vyöhykkeissä, kuten Karjalaisessa liuskevyöhykkeessä, missä vanhat konglomeraatit ovat metamorfoituneet.
Australian kratonit
Länsi-Australian ja muiden kratonien reuna-alueilla, joissa vanhat sedimenttikerrostumat ovat metamorfoituneet.
Löytämisvinkit
Geologiset kartat
Tutki alueen geologisia karttoja etsiäksesi metamorfisia vyöhykkeitä ja alueita, joilla on tunnettuja konglomeraattiesiintymiä.
Kallioperäpaljastumat
Etsi kallioperäpaljastumia, erityisesti jokien uomista, tienvarsileikkauksista ja louhoksista, joissa kiviaines on paljastunut.
Klastien tunnistaminen
Kiinnitä huomiota kiven sisältämiin pyöristyneisiin tai venyneisiin klastiin. Kvartsikonglomeraatissa klastit ovat usein kvartsia tai kvartsiittia ja ne ovat tiiviisti sitoutuneet matriisiin.
Kovuus
Testaa kiven kovuutta. Kvartsikonglomeraatti on erittäin kovaa, eikä sitä voi naarmuttaa teräksellä.
Samankaltaiset kivet
Konglomeraatti
Conglomerate
Tunnetaan myös nimellä: Pyörökivikonglomeraatti
Kvartsiitti
Quartzite
Tunnetaan myös nimellä: Metakvartsiitti
Breksia
Breccia
Tunnetaan myös nimellä: Kulmakivibreksia
Tieteellinen luokitus
- Mineraaliluokka
- Silikaatit (kvartsi)
- Ryhmä
- Metamorfiset kivet
- Kidejärjestelmä
- Trigonaalinen (kvartsin osalta)
- Kemiallinen kaava
- Pääasiassa SiO₂ (kvartsi), mutta kivi on mineraaliseos.
- Koostumus
- Pääasiassa kvartsi, joka muodostaa sekä klastit että matriisin. Voi sisältää pieniä määriä muita mineraaleja, kuten maasälpää, kiillettä, rautaoksideja ja zirkonia.
Tutustu kiveen Kvartsikonglomeraatti
Tunnista kiviä missä tahansa
Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta, täysi tietokanta ja oma kokoelmasi.