Kvartsi isäntäkivessä

Kuvaus

Kvartsi isäntäkivessä tarkoittaa kvartsimineraalin (SiO2) esiintymistä osana laajempaa kiviainesta, joka koostuu yhdestä tai useammasta muusta mineraalista. Kvartsi on maankuoren toiseksi yleisin mineraali ja sitä esiintyy lähes kaikissa kivityypeissä: magmakivissä (esim. graniitti, ryoliitti), sedimenttikivissä (esim. hiekkakivi, piikivi) ja metamorfisissa kivissä (esim. kvartsiitti, gneissit). Kvartsi voi esiintyä isäntäkivessä erillisinä rakeina, kiteinä, juonina, tai osana kiven perusmassaa. Sen ulkonäkö ja ominaisuudet vaihtelevat isäntäkiven ja muodostumisolosuhteiden mukaan. Kvartsi on kemiallisesti erittäin stabiili ja mekaanisesti kestävä mineraali, mikä tekee siitä yleisen ja tärkeän komponentin monissa kivissä.

Kuinka tunnistaa

Väri

Kvartsi on usein väritöntä tai valkoista, mutta voi olla myös harmaata, vaaleanpunaista, violettia (ametisti), keltaista (sitriini), ruskeaa (savukvartsi) tai mustaa (moro). Isäntäkivessä kvartsin väri voi sulautua muiden mineraalien väreihin tai erottua selvästi. Esimerkiksi graniitissa kvartsi on usein harmaata tai läpinäkyvää, kun taas kvartsiitissa se on tyypillisesti valkoista tai vaaleanharmaata.

Kiilto

Lasimainen (vitreous) tai rasvamainen (greasy) murtumapinnoilla. Isäntäkivessä kvartsin kiilto voi olla vaikeampi havaita, jos se on hienorakeista tai sekoittunut muihin mineraaleihin.

Tekstuuri

Isäntäkivessä kvartsi voi esiintyä rakeisena, massiivisena, kryptokiteisenä tai kiteisenä. Rakeet voivat olla euhedraalisia (hyvin muodostuneita), subhedraalisia tai anhedraalisia (epäsäännöllisiä). Kvartsiitti on tyypillisesti sokerimaista tai hienorakeista, kun taas graniitissa kvartsi esiintyy usein isompina, epäsäännöllisinä rakeina muiden mineraalien seassa.

Kidemuoto

Kvartsi kiteytyy heksagonaalisessa järjestelmässä. Yksittäiset kvartsikiteet ovat usein prismaattisia, päättyen pyramidinmuotoisiin kärkiin. Isäntäkivessä kvartsi voi esiintyä hyvin muodostuneina kiteinä (esim. drusy-kvartsi onteloissa), mutta useammin se on epäsäännöllisinä rakeina, jotka täyttävät tilat muiden mineraalien välissä. Kvartsiitissa kvartsirakeet ovat usein tiukasti toisiinsa lukittuneita.

Lohkeavuus

Ei lohkeavuutta. Kvartsi murtuu simpukkamaisesti (konkoidaalisesti). Tämä on tärkeä erottava piirre monista muista mineraaleista. Isäntäkivessä tämä ominaisuus on havaittavissa yksittäisissä kvartsirakeissa.

Geologinen ympäristö

Kvartsi on yleinen mineraali kaikissa kolmessa kivityypissä: magmakivissä (esim. graniitti, ryoliitti, pegmatiitti), sedimenttikivissä (esim. hiekkakivi, piikivi, konglomeraatti) ja metamorfisissa kivissä (esim. kvartsiitti, gneissit, liuskekivet). Se esiintyy myös hydrotermisissä juonissa ja malmiesiintymien yhteydessä. Kvartsin läsnäolo isäntäkivessä on usein merkki kiven stabiilista ja kestävistä ominaisuuksista.

Avaintiedot

• Kovuus: 7 (Mohsin asteikolla)
• Ominaispaino: 2.65 g/cm³
• Kidejärjestelmä: Trigonaalinen (matalan lämpötilan kvartsi, α-kvartsi) tai heksagonaalinen (korkean lämpötilan kvartsi, β-kvartsi)
• Väri: Väritön, valkoinen, harmaa, vaaleanpunainen, violetti, keltainen, ruskea, musta
• Kiilto: Lasimainen, rasvamainen
• Läpinäkyvyys: Läpinäkyvästä läpikuultavaan
• Murtopinta: Simpukkamainen (konkoidaalinen)
• Lohkeavuus: Ei lohkeavuutta
• Koostumus: Piidioksidi (SiO2)

Pikatarkistus

• Väri: Väritön, valkoinen, harmaa, vaaleanpunainen, violetti, keltainen, ruskea, musta (isäntäkiven mukaan)
• Kiilto: Lasimainen, rasvamainen
• Viiru: Valkoinen

Fysikaaliset ominaisuudet

• Kideasu: Prismaattiset kiteet, massiivinen, rakeinen, kryptokiteinen
• Lohkeavuustyyppi: Ei lohkeavuutta
• Murtopintatyyppi: Simpukkamainen (konkoidaalinen)
• Sitkeys: Hauraus
• Kiiltotyyppi: Lasimainen, rasvamainen

Muodostuminen

Kvartsi voi muodostua useissa geologisissa ympäristöissä. Magmakivissä se kiteytyy sulasta, sedimenttikivissä se voi olla detritaalista alkuperää tai kemiallisesti saostunutta, ja metamorfisissa kivissä se muodostuu uudelleenkiteytymisen tai metasomatismin kautta. Isäntäkivessä kvartsi voi esiintyä päämineraalina (esim. graniitti, kvartsiitti), sivumineraalina (esim. dioriitti, gneissit) tai hydrotermisten prosessien seurauksena täyttäen rakoja ja onteloita (esim. kvartsijuonet). Sen muodostuminen riippuu lämpötilasta, paineesta ja kemiallisista olosuhteista. Esimerkiksi korkean lämpötilan kvartsi (β-kvartsi) muodostuu yli 573 °C:ssa ja matalan lämpötilan kvartsi (α-kvartsi) alle 573 °C:ssa.

Käyttö

Kvartsi isäntäkivessä on erittäin tärkeä teollisuudessa. Kvartsiittia käytetään rakennusmateriaalina sen kestävyyden vuoksi. Graniittia, joka sisältää runsaasti kvartsia, käytetään rakennuksissa, työtasoissa ja monumenteissa. Hiekkakiveä, joka koostuu pääosin kvartsista, käytetään rakennusmateriaalina ja lasin valmistuksessa. Kvartsin pietsosähköisiä ominaisuuksia hyödynnetään elektroniikassa (kvartsikiteet kelloissa ja radiolaitteissa). Puhtaampia kvartsiesiintymiä käytetään optiikassa ja puolijohdeteollisuudessa. Kvartsi on myös tärkeä raaka-aine keramiikan, hioma-aineiden ja metallurgian teollisuudessa. Kvartsin läsnäolo isäntäkivessä vaikuttaa merkittävästi kiven fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin, kuten kovuuteen, kulutuskestävyyteen ja kemialliseen inerttisyyteen.

Ikäjakauma

Kvartsi on yksi maankuoren yleisimmistä mineraaleista ja sitä esiintyy kaikenikäisissä kivissä, prekambrikaudesta nykypäivään. Sen esiintyminen isäntäkivessä riippuu isäntäkiven iästä ja muodostumishistoriasta.

Mistä löytää

Löytämisvinkit

Samankaltaiset kivet

Tieteellinen luokitus

Mineraaliluokka

Silikaatit (tekto-silikaatit)

Ryhmä

Kvartsi-ryhmä

Kidejärjestelmä

Trigonaalinen (α-kvartsi), Heksagonaalinen (β-kvartsi)

Kemiallinen kaava

SiO2

Koostumus

Piidioksidi

Tutustu kiveen Kvartsi isäntäkivessä