Rautapitoinen hiekkakivi

Kuvaus

Rautapitoinen hiekkakivi on sedimenttikivi, joka koostuu pääasiassa hiekan kokoisista mineraalijyvistä (yleensä kvartsista), jotka ovat sementoituneet rautaoksidimineraaleilla. Tämä sementti antaa kivelle tyypillisen punaisen, ruskean, oranssin tai keltaisen värin. Kiven lujuus ja kestävyys vaihtelevat sementin määrän ja tyypin sekä hiekanjyvien koostumuksen ja pakkaustiheyden mukaan. Se on yleensä huokoista ja läpäisevää, mutta rautaoksidisementti voi tehdä siitä melko tiivistä ja kestävää.

Kuinka tunnistaa

Väri

Punainen, ruskea, oranssi, keltainen. Väri johtuu rautaoksidisementistä. Värisävy voi vaihdella rautaoksidin hapetusasteen ja hydraation mukaan.

Kiilto

Himmea tai maamainen, riippuen sementin määrästä ja hiekanjyvien pinnasta. Kvartsijyvät voivat antaa lasimaisen kiillon.

Tekstuuri

Klastinen, hiekkamainen. Jyväkoko vaihtelee hienosta karkeaan hiekkaan (0,0625 mm - 2 mm). Tuntu karhea. Voi olla huokoista.

Kidemuoto

Ei omaa kiteistä muotoa, koska se on sedimenttikivi, joka koostuu irtonaisista jyvistä. Yksittäiset kvartsijyvät ovat usein pyöristyneitä tai kulmikkaita. Rautaoksidisementti täyttää jyvien välit.

Lohkeavuus

Ei lohkeavuutta sedimenttikivenä. Yksittäisillä kvartsijyvillä on heikko lohkeavuus, mutta se ei näy koko kivessä. Murskautuu epäsäännöllisesti.

Geologinen ympäristö

Muodostuu sedimentaatioympäristöissä, kuten jokien suistoissa, rannikoilla, aavikoilla ja matalissa merissä, joissa hiekkaa kerääntyy. Vaatii rautapitoisten liuosten läsnäoloa diagenesivaiheessa. Yleinen hapettavissa olosuhteissa, jotka edistävät rautaoksidien saostumista.

Avaintiedot

• Kovuus: Vaihtelee 2,5–7 Mohsin asteikolla, riippuen sementin määrästä ja tyypistä sekä kvartsijyvien osuudesta. Hematiittisementti voi nostaa kovuutta, kun taas götiitti tai limoniitti voivat tehdä siitä pehmeämpää.
• Ominaispaino: 2,5–2,8 g/cm³, riippuen mineraalikoostumuksesta ja huokoisuudesta. Rautaoksidien läsnäolo voi hieman nostaa tiheyttä puhtaaseen kvartsihiekkakiveen verrattuna.
• Kidejärjestelmä: Ei omaa kiteistä järjestelmää sedimenttikivenä. Koostuu usein kvartsista (trigonaalinen) ja rautaoksideista (esim. hematiitti: trigonaalinen, götiitti: ortorombinen).
• Väri: Punainen, ruskea, oranssi, keltainen. Väri johtuu rautaoksidisementistä.
• Kiilto: Himmea, maamainen, lasimainen (kvartsijyvät).
• Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön.
• Murtopinta: Epätasainen, rakeinen, konkhoidaalinen (kvartsijyvät).
• Lohkeavuus: Ei lohkeavuutta sedimenttikivenä. Yksittäisillä kvartsijyvillä on heikko lohkeavuus.
• Koostumus: Pääasiassa kvartsia (SiO2) hiekanjyvinä, sementoituneena rautaoksidimineraaleilla kuten hematiitilla (Fe2O3), götiitillä (FeO(OH)) tai limoniitilla (FeO(OH)·nH2O). Voi sisältää myös pieniä määriä muita mineraaleja, kuten maasälpää, kiillettä ja raskasmineraaleja.

Pikatarkistus

• Väri: Punainen, ruskea, oranssi, keltainen
• Kiilto: Himmea, maamainen, lasimainen (kvartsijyvät)
• Viiru: Punaruskea, keltainen tai oranssi (riippuen rautaoksidin tyypistä)

Fysikaaliset ominaisuudet

• Kideasu: Ei omaa kiteistä habitusta sedimenttikivenä. Koostuu irtonaisista, usein pyöristyneistä tai kulmikkaista hiekanjyvistä, jotka ovat sementoituneet.
• Lohkeavuustyyppi: Ei lohkeavuutta sedimenttikivenä. Yksittäisillä kvartsijyvillä on heikko tai puuttuva lohkeavuus.
• Murtopintatyyppi: Epätasainen, rakeinen. Voi olla myös subkonkhoidaalinen tai konkhoidaalinen, jos kvartsijyvät ovat hallitsevia ja sementti on vahvaa.
• Sitkeys: Hauraasta kohtalaisen sitkeään, riippuen sementin määrästä ja lujuudesta.
• Kiiltotyyppi: Himmea tai maamainen, kvartsijyvät voivat antaa lasimaisen kiillon.

Muodostuminen

Rautapitoinen hiekkakivi muodostuu, kun hiekkasedimentti (pääasiassa kvartsia) sementoidaan rautaoksidimineraaleilla, kuten hematiitilla (Fe2O3), götiitillä (FeO(OH)) tai limoniitilla (FeO(OH)·nH2O). Sementaatio tapahtuu diagenesiprosessien aikana, kun rautapitoiset liuokset kiertävät huokoisessa hiekassa ja saostavat rautaoksideja hiekanjyvien väliin. Rauta voi olla peräisin rapautuneista rautapitoisista mineraaleista tai hydrotermisistä liuoksista.

Käyttö

Historiallisesti käytetty paikallisena rakennusmateriaalina, erityisesti alueilla, joilla sitä on runsaasti. Sen kestävyys ja usein kaunis punertava väri ovat tehneet siitä suositun. Joissakin tapauksissa sitä on käytetty myös raudan lähteenä, jos rautapitoisuus on riittävän korkea, mutta yleensä se ei ole taloudellisesti merkittävä rautamalmi. Nykyään sitä käytetään lähinnä maisemoinnissa ja koristeellisena kivenä.

Ikäjakauma

Esiintyy kaikissa geologisissa ikäkausissa, joissa on ollut sopivia sedimentaatio- ja diagenesiprosesseja. Erityisen yleinen proterotsooisen ja fanerotsooisen eonin sedimenteissä.

Mistä löytää

Löytämisvinkit

Samankaltaiset kivet

Tieteellinen luokitus

Mineraaliluokka

Sedimenttikivi (ei mineraali)

Ryhmä

Klastiset sedimenttikivet

Kidejärjestelmä

Ei omaa kiteistä järjestelmää (koostuu useista mineraaleista)

Kemiallinen kaava

Ei yksittäistä kemiallista kaavaa (monimineraalinen kivi)

Koostumus

Pääasiassa SiO2 (kvartsi) ja Fe2O3, FeO(OH) (rautaoksidit/hydroksidit)

Tutustu kiveen Rautapitoinen hiekkakivi