Hiekkakivi kvartsijuonilla

Kuvaus

Hiekkakivi kvartsijuonilla on sedimenttikivi, joka koostuu pääasiassa kvartsihiekkarakeista (hiekkakivi), joihin on myöhemmin muodostunut selvästi erottuvia kvartsijuonia. Juonet ovat usein valkoisia tai läpikuultavia, ja ne leikkaavat hiekkakiven kerrosrakenteita tai muita rakenteita. Juonten paksuus voi vaihdella millimetreistä jopa metreihin. Hiekkakiven väri vaihtelee sen mineraalikoostumuksen ja sementin mukaan (esim. harmaa, ruskea, punertava, keltainen), ja kvartsijuonet erottuvat usein vaaleampana tai läpikuultavampana materiaalina. Juonten kvartsi on tyypillisesti massiivista tai rakeista, ja se voi sisältää pieniä sulkeumia tai muita mineraaleja, jotka ovat saostuneet samanaikaisesti.

Kuinka tunnistaa

Väri

Hiekkakiven väri vaihtelee (esim. harmaa, ruskea, punertava, keltainen) sen mineraalikoostumuksen ja sementin mukaan. Kvartsijuonet ovat tyypillisesti valkoisia, harmaita tai läpikuultavia.

Kiilto

Hiekkakiven pinta on yleensä himmeä tai mattamainen. Kvartsijuonilla on lasikiilto (vitreous luster).

Tekstuuri

Hiekkakivi on klastinen, rakeinen kivi, jonka rakeet ovat hiekan kokoisia (0.0625 mm - 2 mm). Kvartsijuonet ovat usein massiivisia, rakeisia tai kidepintaisia, ja ne leikkaavat hiekkakiven rakennetta.

Kidemuoto

Hiekkakiven kvartsirakeet ovat usein pyöristyneitä tai kulmikkaita. Kvartsijuonissa kvartsi voi esiintyä massiivisena, rakeisena tai hyvin muodostuneina kiteinä (esim. kuusikulmaisina prismoina, joissa on pyramidinmuotoiset päät), jos tilaa on ollut riittävästi kasvuun.

Lohkeavuus

Hiekkakivellä ei ole selvää lohkeavuutta, vaan se murtuu rakeiden välistä tai niiden läpi. Kvartsilla ei ole lohkeavuutta, vaan se murtuu simpukkamaisesti (conchoidal fracture).

Geologinen ympäristö

Muodostuu sedimenttialtaissa, joissa hiekkakivi on kerrostunut. Kvartsijuonet syntyvät myöhemmin hydrotermisen aktiivisuuden, diagenesin tai matalan asteen metamorfoosin seurauksena, usein tektonisesti aktiivisilla alueilla, joissa on murtumia ja rakoja.

Avaintiedot

• Kovuus: Hiekkakiven kovuus vaihtelee sementin mukaan (Mohsin asteikolla 6-7 kvartsirakeilla, mutta kokonaiskivi voi olla pehmeämpi). Kvartsijuonten kvartsi on 7.
• Ominaispaino: Hiekkakivi: 2.6-2.7 g/cm³. Kvartsijuonten kvartsi: 2.65 g/cm³.
• Kidejärjestelmä: Hiekkakiven kvartsirakeet ovat usein anhedraalisia tai subhedraalisia. Kvartsijuonten kvartsi on trigonaalinen.
• Väri: Hiekkakiven väri vaihtelee (esim. harmaa, ruskea, punertava, keltainen). Kvartsijuonet ovat tyypillisesti valkoisia, harmaita tai läpikuultavia.
• Kiilto: Hiekkakivi himmeä tai mattamainen. Kvartsijuonten kvartsi lasikiiltoinen.
• Läpinäkyvyys: Hiekkakivi läpinäkymätön tai läpikuultava. Kvartsijuonten kvartsi läpinäkyvästä läpikuultavaan.
• Murtopinta: Hiekkakivi epäsäännöllinen tai rakeinen. Kvartsijuonten kvartsi simpukkamainen (conchoidal).
• Lohkeavuus: Ei lohkeavuutta (sekä hiekkakivellä että kvartsilla).
• Koostumus: Pääasiassa piidioksidia (SiO₂) hiekkakiven kvartsirakeissa ja kvartsijuonissa. Hiekkakivi voi sisältää myös muita mineraaleja (esim. maasälpää, kiillettä, savimineraaleja) ja sementtiä (esim. kalsiitti, rautaoksidit).

Pikatarkistus

• Väri: Hiekkakiven väri vaihtelee, kvartsijuonet valkoisia/läpikuultavia.
• Kiilto: Hiekkakivi himmeä, kvartsijuonet lasikiiltoisia.
• Viiru: Valkoinen (sekä hiekkakiven kvartsilla että juonten kvartsilla).

Fysikaaliset ominaisuudet

• Kideasu: Hiekkakiven kvartsirakeet ovat usein pyöristyneitä tai kulmikkaita. Kvartsijuonten kvartsi voi olla massiivista, rakeista tai euhedraalisia kiteitä (kuusikulmaisia prismoja pyramidinmuotoisilla päillä).
• Lohkeavuustyyppi: Ei lohkeavuutta.
• Murtopintatyyppi: Hiekkakivi: epäsäännöllinen tai rakeinen. Kvartsijuonten kvartsi: simpukkamainen (conchoidal).
• Sitkeys: Hiekkakivi: hauras. Kvartsijuonten kvartsi: hauras.
• Kiiltotyyppi: Hiekkakivi: himmeä tai mattamainen. Kvartsijuonten kvartsi: lasikiiltoinen (vitreous).

Muodostuminen

Hiekkakivi kvartsijuonilla muodostuu, kun hiekkakivi, joka on jo kerrostunut ja litistynyt, altistuu myöhemmin hydrotermisille nesteille tai pohjavedelle, joka on ylikyllästetty piidioksidilla (SiO₂). Nämä nesteet tunkeutuvat hiekkakiven rakoihin, murtumiin ja huokosiin, ja kvartsi saostuu näihin tiloihin muodostaen juonia. Juonten muodostuminen voi tapahtua diagenesin myöhäisvaiheissa, matalan asteen metamorfoosin aikana tai tektonisen aktiivisuuden yhteydessä, joka luo murtumia kiveen. Kvartsijuonet voivat olla peräisin myös hiekkakiven omasta kvartsista, joka liukenee ja saostuu uudelleen paineen ja lämpötilan muutosten seurauksena.

Käyttö

Kvartsijuoninen hiekkakivi ei yleensä ole ensisijainen teollinen raaka-aine juonten epäsäännöllisyyden vuoksi. Kuitenkin, jos hiekkakivi itsessään on laadukasta, sitä voidaan käyttää rakennuskivenä tai täyteaineena. Kvartsijuonet voivat paikallisesti lisätä kiven kovuutta ja kulutuskestävyyttä. Joissakin tapauksissa kvartsijuonet voivat sisältää taloudellisesti merkittäviä mineraaleja, kuten kultaa tai muita metalleja, jolloin juonet ovat malminetsinnän kohteena.

Ikäjakauma

Esiintyy kaikenikäisissä hiekkakivimuodostumissa, joissa on ollut hydrotermistä aktiivisuutta tai diagenettistä silifioitumista. Yleinen proterotsooisista fanerotsooisille ajoille.

Mistä löytää

Löytämisvinkit

Samankaltaiset kivet

Tieteellinen luokitus

Mineraaliluokka

Oksidit (kvartsi)

Ryhmä

Tektonosilikaatit (kvartsi)

Kidejärjestelmä

Trigonaalinen (kvartsi)

Kemiallinen kaava

SiO₂ (kvartsi)

Koostumus

Piidioksidi (kvartsi) on pääkomponentti sekä hiekkakiven rakeissa että juonissa. Hiekkakivi sisältää myös muita mineraaleja ja sementtiä.

Tutustu kiveen Hiekkakivi kvartsijuonilla