Otitko valokuvan? Tunnista kivet heti Rockby-sovelluksella
Avaa sovellusKuvaus
Musta obsidiaani on luonnollisesti esiintyvä vulkaaninen lasi, joka muodostuu nopeasti jäähtyvästä laavasta. Se on amorfista, eli sillä ei ole kiteistä rakennetta. Sen väri on tyypillisesti tumma, usein musta tai tummanruskea, johtuen raudan ja magnesiumin läsnäolosta. Se on tunnettu erittäin terävästä, konkhoidaalista murtumastaan, joka on tehnyt siitä arvokkaan materiaalin työkalujen valmistukseen esihistoriallisista ajoista lähtien.
Kuinka tunnistaa
- Väri
- Tyypillisesti musta, mutta voi olla myös tummanruskea, tummanvihreä tai harmaa. Väri johtuu usein raudan ja magnesiumin mikroskooppisista sulkeumista.
- Kiilto
- Lasimainen (vitreous) tai kiiltävä.
- Tekstuuri
- Sileä, lasimainen, ei rakeinen. Voi sisältää pieniä, pyöreitä kaasukuplia tai mikroliittejä, jotka antavat sille 'lumipallomaisen' tai 'sateenkaaren' ulkonäön (esim. 'snowflake obsidian' tai 'rainbow obsidian').
- Kidemuoto
- Amorfinen, ei kiteistä rakennetta. Voi sisältää mikroskooppisia kiteitä (mikroliittejä), mutta ne eivät ole makroskooppisesti havaittavissa.
- Lohkeavuus
- Ei lohkeavuutta. Murtuu konkhoidaalisti (simpukkamaisesti), jättäen teräviä, kaarevia pintoja.
- Geologinen ympäristö
- Esiintyy vulkaanisilla alueilla, joissa on ollut ryoliittista tai dasiittista laavaa. Tyypillisiä esiintymispaikkoja ovat laavavirtojen reunat, laavakupolit ja vulkaaniset purkausaukot.
Avaintiedot
- Kovuus: 5-5.5 Mohsin asteikolla
- Ominaispaino: 2.35-2.60 g/cm³
- Kidejärjestelmä: Amorfinen (ei kiteinen)
- Väri: Musta, tummanruskea, tummanvihreä, harmaa
- Kiilto: Lasimainen (vitreous)
- Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön tai läpikuultava ohuissa paloissa
- Murtopinta: Konkhoidaalinen (simpukkamainen), erittäin terävät reunat
- Lohkeavuus: Ei lohkeavuutta
- Koostumus: Pääasiassa piidioksidia (SiO₂), tyypillisesti 70-75%, sekä alumiinioksidia (Al₂O₃), rautaoksideja (FeO, Fe₂O₃), magnesiumoksidia (MgO), kalsiumoksidia (CaO), natriumoksidia (Na₂O) ja kaliumoksidia (K₂O). Veden osuus on yleensä alle 1%.
Pikatarkistus
- Väri: Musta, tummanruskea, tummanvihreä tai harmaa
- Kiilto: Lasimainen, kiiltävä
- Viiru: Väritön tai valkoinen (ei jätä väriä posliinilaatalle)
Fysikaaliset ominaisuudet
- Kideasu: Massiivinen, amorfinen
- Lohkeavuustyyppi: Ei lohkeavuutta
- Murtopintatyyppi: Konkhoidaalinen (simpukkamainen)
- Sitkeys: Hauraus
- Kiiltotyyppi: Lasimainen
Muodostuminen
Obsidiaani muodostuu nopeasti jäähtyvästä laavasta, tyypillisesti ryoliittisestä koostumuksesta, jossa kiteiden kasvu estyy. Tämä nopea jäähtyminen tapahtuu usein laavavirtojen reunoilla, laavakupoleissa tai kun laava joutuu kosketuksiin veden tai ilman kanssa. Veden osuus laavassa (alle 1%) on kriittinen lasimaisen rakenteen muodostumiselle; korkeampi vesipitoisuus johtaisi kiteytymiseen.
Käyttö
Historiallisesti obsidiaania on käytetty terävien työkalujen, aseiden (nuolenkärjet, veitset) ja korujen valmistukseen sen erinomaisen konkhoidaalisen murtuman ansiosta. Nykyään sitä käytetään koruissa, koriste-esineissä ja kirurgisissa veitsissä sen äärimmäisen terävän leikkuupinnan vuoksi. Geologisesti sitä käytetään vulkaanisten prosessien ja laavan jäähtymisnopeuden tutkimiseen.
Ikäjakauma
Obsidiaania esiintyy geologisesti nuorissa vulkaanisissa ympäristöissä, tyypillisesti Cenozoicum-kaudelta nykypäivään. Sen lasimainen rakenne ei säily pitkiä geologisia aikoja, koska se kiteytyy hitaasti.
Mistä löytää
Yhdysvallat
Oregon, Kalifornia, Arizona, New Mexico, Idaho, Wyoming. Erityisesti Newberryn tulivuori Oregonissa ja Glass Mountain Kaliforniassa ovat tunnettuja esiintymispaikkoja.
Meksiko
Useita esiintymiä, joita on hyödynnetty jo muinaisina aikoina työkalujen ja aseiden valmistukseen.
Islanti
Vulkanisesti aktiivinen alue, jossa obsidiaania esiintyy usein.
Japani
Useita vulkaanisia alueita, joista löytyy obsidiaania.
Turkki
Anatolian alueella on historiallisesti merkittäviä obsidiaaniesiintymiä.
Kreikka
Milos-saari on tunnettu obsidiaanistaan.
Uusi-Seelanti
Vulkanisesti aktiivinen maa, jossa obsidiaania esiintyy.
Löytämisvinkit
Etsi vulkaanisia alueita
Obsidiaania löytyy lähes yksinomaan alueilla, joilla on ollut suhteellisen nuorta vulkaanista toimintaa. Etsi laavavirtoja, laavakupoleita ja vulkaanisten purkausten jäänteitä.
Tarkkaile pintaa
Obsidiaani on usein tummaa ja kiiltävää. Etsi lasimaisia, sileitä kiviä, jotka murtuvat terävästi ja kaarevasti.
Varo teräviä reunoja
Obsidiaanin murtumat ovat erittäin teräviä. Käsittele sitä varoen ja käytä suojakäsineitä kerätessäsi näytteitä.
Tarkista tiheys
Obsidiaani on suhteellisen kevyttä verrattuna moniin muihin kiviin, mutta sen tiheys on suurempi kuin esimerkiksi pimssin.
Samankaltaiset kivet
Pimssi
Pimssi
Tunnetaan myös nimellä: Hohkakivi
Skoria
Skoria
Tunnetaan myös nimellä: Kuonakivi
Takyliitti
Takyliitti
Tunnetaan myös nimellä: Basalttilasi
Tieteellinen luokitus
- Mineraaliluokka
- Ei mineraali, vaan vulkaaninen lasi (kivi)
- Ryhmä
- Vulkaniitit
- Kidejärjestelmä
- Amorfinen
- Kemiallinen kaava
- Ei tarkkaa kemiallista kaavaa, mutta pääasiassa SiO₂ (70-75%)
- Koostumus
- Piidioksidi (SiO₂), alumiinioksidi (Al₂O₃), rautaoksidit, magnesiumoksidi, kalsiumoksidi, natriumoksidi, kaliumoksidi. Veden osuus <1%.
Tutustu kiveen Musta Obsidiaani
Tunnista kiviä missä tahansa
Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta, täysi tietokanta ja oma kokoelmasi.